3.6. “Me välitämme” – strategisella johtamisella kohti hyvinvoivaa yliopistoyhteisöä

Merita Petäjä, Mikko Inkinen, Saara Maalismaa, Keijo Nikoskinen, Sara Rönkkönen ja Viivi Virtanen

Aalto-yliopisto

Opiskeluhyvinvointiin voidaan tarttua läpi yhteisön organisaation jokaisella tasolla. Mutta tiedämmekö, miten opiskelijamme oikeasti voivat? Mistä puhumme, kun puhumme opiskeluhyvinvoinnista? Tiedämmekö, mikä parantaa opiskeluhyvinvointia? Tiedämmekö, millaisena opiskelijat kokevat opiskelunsa korkeakoulussamme? Entä millaista tukea tai palveluja he tarvitsevat?

Aalto-yliopistossa opiskeluhyvinvointi otettiin opetuksen alueen strategiseksi tavoitteeksi, ja johdonmukaista työtä opiskelijoiden opiskeluhyvinvoinnin tukemiseksi on tehty vuodesta 2016 lähtien yhdessä opiskelijoiden kanssa. Ylioppilaskunta on ollut koko ajan avainasemassa suunnittelemassa ja ideoimassa toimintaa opiskelijahyvinvoinnin parantamiseksi. Tietoisuutta on kasvatettu yhdessä ja opiskeluhyvinvoinnin merkityksestä kerrottiin sekä potentiaalisille vastaajille että koko yhteisölle videon avulla. Video toimi myös kyselyn markkinointimateriaalina.

Opiskeluhyvinvointikyselyn (AllWell?) avulla kerätty data osoittaa, että hyvinvoivat opiskelijat myös opiskelevat hyvin. Vaikuttaa vahvasti siltä, että hyvällä opetuksella on mahdollista vaikuttaa opiskelijan opiskelukykyyn ja -hyvinvointiin. Opiskelijoiden hyvinvoinnista siis kannattaa välittää.

Kun opiskelijoilta kysyttiin, mitä yliopisto, koulu tai opinto-ohjelma voisivat muuttaa opetuksessaan, ohjauksessaan ja palveluissaan, jotta opiskelijat voisivat yliopistossa paremmin, vastauksista 75 % koski opetusta. Oheinen esimerkki on vain yksi monesta sadasta vastauksesta mutta kuvaa hyvin sitä, että opetus ja opiskeluhyvinvointi kulkevat usein käsikädessä:

Monimuotoisempaa opetusta, nyt todella vanhanaikaista luennot, luentodiat, harkat ja tentit. Ollaan selkeästi liukuhihnalla, en koe että monellakaan kurssilla päätavoite olisi oppiminen vaan ennemminkin läpipääsy. Tukea ei saa juuri mistään ja usein tenttiä tehdessä tuntuu että mistäköhän tällaisenkin olisi voinut saada tietää ja mistä olisin tienny että olisi pitänyt tietää.

(Toisen vuoden kandiopiskelija v. 2018)

Kyselyn avulla tietoa opiskelijoiden hyvinvoinnista

Aalto-yliopistossa on toteutettu vuodesta 2017 lähtien kaikille toisen vuoden kandi- ja ensimmäisen vuoden maisteriopiskelijoille vuosittainen opiskeluhyvinvointikysely. Opiskeluhyvinvointi on kyselyssä määritelty opiskelukykymallin pohjalta (kuvio 1). Opiskelukykymalli jakaa opiskelukyvyn opiskelijan omiin voimavaroihin, opiskelutaitoihin ja motivaatioon, opetukseen ja oppimisympäristöön. Malli auttaa sekä opiskelijaa että opetus- tai oppimispalveluiden henkilökuntaa hahmottamaan, mistä eri osa-alueista opiskeluhyvinvointi koostuu. Opiskelijoiden hyvinvointia ja opintomenestystä voidaan siis parantaa esimerkiksi opetusta, opintojen ohjausta, opiskelijapalveluita ja opiskelijoiden opiskelutaitoja edistämällä. Toiminnan pohjaksi tarvitaan tietoa opiskelijoiden hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Suurin osa kyselyn mittareista vastaa Helsingin yliopistossa kehitettyä HowULearn-kyselyä (Parpala & Lindblom-Ylänne, 2012). Tutkimuspohjainen kysely antaa vertailukelpoista ja luotettavaa tietoa, jota voidaan käyttää organisaation kaikilla tasoilla.

Opiskelukykymalli jakaa opiskelukyvyn opiskelijan omiin voimavaroihin, opiskelutaitoihin ja motivaatioon, opetukseen ja oppimisympäristöön (Kunttu, 2005). Kuvassa on esitetty, millä mittareilla opiskeluhyvinvointia voidaan selvittää, sekä lähteet alkuperäisiin mittareihin. Aalto-yliopiston AllWell?-kyselyssä mitataan näitä opiskelukyvyn eri osa-alueita.
Kuvio 1. Opiskelukyvyn osa-alueet.

Tutkimuspohjaista tietoa opiskeluhyvinvoinnista opiskelijalle, opettajille ja opetuksen johdolle

Tutkimusperustaisen kyselyn avulla saadaan tietoa opiskelijoiden hyvinvoinnista ja siitä, miten opiskelijat kokevat muut opiskelukykyyn vaikuttavat tekijät, kuten opetuksen laadun. Kyselyn avulla saatu data voidaan koostaa ohjelmakohtaisiksi tuloksiksi, jolloin päästään kehittämään sitä lähiopiskeluympäristöä, josta opiskelijoiden kokemukset opiskelusta lähinnä syntyvät.

  • Opiskelijalle kysely tarjoaa sähköisen, henkilökohtaisen vastapalautteen, joka antaa vinkkejä esimerkiksi parempaan stressinhallintaan, keinoihin parantaa omia opiskelutaitoja, keinoihin lopettaa hankalien asioiden välttely sekä tunnetaitojen merkityksen tunnistamiseen oppimisen kannalta. Vastapalaute sisältää linkkejä esimerkiksi Aallon opintopsykologien tekemiin ja tuottamiin monipuolisiin opiskelutaitoja tukeviin työpajoihin ja materiaaleihin.
  • Ohjelmajohtajille ja opettajille toimitetaan kyselyn tulosten ohjelmakohtainen yhteenveto (kuvio 2). Yhdessä esimerkiksi kurssipalautteen ja muun mahdollisen palautemateriaalin kanssa sitä voi käyttää ohjelman kehittämisen tukena ja miettiä sekä ohjelman kokonaisuutta että yksittäisiä kursseja. Kyselytulosten tulkinta on usein hankalaa eri koulutusohjelmien henkilökunnalle, koska käsitteistö ei ole tuttua oman tieteenalan käsitteistöä. Ohjelmatasoisten tulosten läpikäynti onkin tärkeää tehdä yhteistyössä yliopistopedagogisen asiantuntijan kanssa. On hyvä, että mukana on myös opiskelijoita, jotta saadaan yhteinen ymmärrys opiskelijahyvinvoinnin tilasta ja voidaan pohtia yhdessä, mitä pitäisi tehdä.
  • Kuvio 2. Hyvinvointikyselyn tulokset yhden koulutusohjelman kohdalla.

    Kuvio 2 on esimerkki tulosvisualisoinnista, joka auttaa tulosten selittämisessä koulutusohjelman henkilökunnalle. Kuvassa näkyy yhden koulutusohjelman opiskelijoiden hyvinvointikyselyn vastausten keskiarvot eri vuosina kutakin mittaria (ks. kuvio 1) kohden. Vihreällä puolella asiat ovat paremmin ja punaisella huonommin suhteessa koko yliopiston keskiarvoon.

  • Korkeakoulun opetuksen johdolle kysely antaa tietoa opetuksen ja oppimisen laadusta sekä siitä, miten opiskelijat kokevat oman hyvinvointinsa ja opiskeluympäristönsä. Aineiston pohjalta tehty verkostoanalyysi (kuvio 3) osoittaa, että kiinnostavalla opetuksella voi olla positiivinen vaikutus opiskelijoiden hyvinvointiin ja opiskelu-uupumusriskin vähentämiseen. Opiskelu-uupumuksen (burnout) ymmärtämiseksi on keskeistä hahmottaa, miten opiskelija näkee opiskelun ja itsensä. Kuvion 3 mukaan voidaan tulkita, että uupuneella opiskelijalla on:
    • vaikeus hallita ja ymmärtää opittavia asioita (surface = pintatason oppiminen),
    • luottamuspula omaan pärjäämiseen ja oppimiseen (self-efficacy = minäpystyvyys), ja
    • ankaruus itseään kohtaan eli opiskelija ei hyväksy itsessään puutteita tai epäonnistumisia (self-criticism = itsekritiikki).

    Opetus vaikuttaa näihin kohtiin ratkaisevasti. Yliopisto-opetuksen laatua nostamalla voidaan parantaa opiskelijoiden hyvinvointia.

  • Verkostoanalyysikuva, joka osoittaa mitattavien asioiden väliset positiiviset ja negatiiviset osittaiskorrelaatiot. Opiskelu-uupumus (Burnout) on yhteydessä 1) vaikeuteen hallita ja ymmärtää opittavia asioita (Surf), 2) luottamuspulaan omasta pärjäämisestä ja oppimisesta (SelfEf) sekä 3) ankaruuteen itseä kohtaan (SelfCr). Kuviosta näkee, miten puolestaan opetus (Inte, Align, Feedb) on näihin yhteydessä.
    Kuvio 3. Verkostoanalyysikuva, joka osoittaa mitattavien asioiden väliset positiiviset ja negatiiviset osittaiskorrelaatiot.

Kuvion 3 käsitteistö:

  • Align = opetuksen linjakkuus
  • Burnout = opiskelu-uupumus
  • Commit = sitoutuminen opintoihin
  • Credits = opintopistemäärä
  • Deep = syväsuuntautunut oppiminen
  • Feedb = palaute opettajilta opiskelijoille
  • GPA = arvosanan keskiarvo
  • Inte = opetuksen kiinnostavuus
  • Orga = järjestelmällinen opiskelu
  • SelfCr = itsekriittisyys
  • Selfco = itsemyötätunto
  • SelfEf = luottamus itseen oppijana
  • Surf = pintasuuntautunut oppiminen
  • Supp = vertaistuki muilta opiskelijoilta

Kuviossa 3 opiskelu-uupumus (Burnout) on yhteydessä

  • vaikeuteen hallita ja ymmärtää opittavia asioita (Surface),
  • luottamuspulaan omasta pärjäämisestä ja oppimisesta (SelfEfficacy), sekä
  • ankaruuteen itseä kohtaan (SelfCriticism).

Kuviosta näkee, miten opetus puolestaan (Inte; Align;Feedb) on yhteydessä näihin.

Kyselystä käytäntöön

Opiskeluhyvinvoinnin kehittäminen on jatkuva prosessi. Jotta siitä voisi saada konkreettisen otteen ja suunnitella toimenpiteitä opiskeluhyvinvoinnin varmistamiseksi, on hyvä tehdä aikataulutettu ja resurssit huomioiva suunnitelma. Oheinen vuosikello auttaa suunnittelussa, jos yliopistossanne tai vastaavassa organisaatiossa suunnitellaan tehtäväksi laajempaa kyselyä opiskelijoille heidän hyvinvoinnistaan. Vuosikello auttaa vastaamaan kysymyksiin: Mitä me tässä yliopistossa voimme tehdä ja milloin? Millaisia resursseja toiminta vaatii? Kuinka kauan menee tulosten analysointiin? Kenen pitäisi toimia?

Lähtökohdaksi voidaan ottaa hetki, kun opiskelijat vastaavat kyselyyn. Aalto-yliopistossa opiskeluhyvinvointikysely on auki toisen vuoden kandi- ja ensimmäisen vuoden maisteriopiskelijoille (n= vuosittain n. 3 500) kolmannessa periodissa helmikuussa kaksi viikkoa. Opiskelijat saavat henkilökohtaisen kyselylinkin sähköpostiinsa. Kyselyyn voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Kuvio 4. Opiskeluhyvinvointikyselyn toteuttaminen iteratiivisena prosessina.

Vuoden aikana opiskelijat vastaavat kyselyyn, tulokset analysoidaan ja ohjelmakohtaiset tulokset käsitellään yliopiston eri tasoilla. Tulokset vaikuttavat opiskelijoiden hyvinvoinnin eteen tehtäviin toimiin muun muassa opetuksen johtamisen kautta.

Opiskelijat saavat vastapalautteen hyvin pian vastaamisensa jälkeen omaan sähköpostiinsa. Itse vastapalautteen tekeminen on iso työ ja siihen tulee varata oma aika vuotuisen kyselyprosessin ulkopuolelta.

Opiskelijoiden vastausten analysointi vie kokeneelta tutkijalta parisen viikkoa ja sen jälkeen päästään kokoamaan tuloksia ja valmistelemaan tuloksista kertomista koko yhteisölle. Johdon, koulutusohjelmien, opintohallinnon henkilökunnan ja opiskelijoiden tulee kuulla, miltä opiskeluhyvinvointi näyttää yhteisössä. Jos on resursseja tehdä niin sanottu ohjelmakohtainen kierros, on se tehokas ja sopivan konkreettinen taso toimia; niin opiskelijat kuin opettajatkin kokevat kotipesäkseen koulutusohjelman. Tulokset on hyvä etukäteen lähettää koulutusohjelman johdolle ja sopia yhteinen tapaaminen opettajien, opiskelijoiden ja ohjelmanjohtajien kanssa.

Tapaamisissa esitellään tulokset lyhyesti, keskustellaan niistä ja mietitään yhdessä, onko jotain mitä opiskeluhyvinvoinnin parantamiseksi tulisi tehdä. Lisäksi on suositeltavaa järjestää tilaisuuksia, joissa opiskeluhyvinvointia tarkastellaan kysyen, mitä me voimme tehdä. Tällaisia tilaisuuksia ovat esimerkiksi koulutusohjelmien ja laitosten kehittämispäivät sekä yliopistotasoiset opetuksen kehittämispäivät. Itse tekeminen, toimenpiteet, palvelut, kohtaaminen ja opetuksen kehittäminen tapahtuvat monien eri ihmisten toimesta. Opiskelijoiden kuuleminen ja osallisuus kaikessa toiminnassa on olennaista. Opiskeluhyvinvointi on koko yhteisön asia.

Hyvinvoivat opiskelijat myös opiskelevat hyvin. Opiskeluhyvinvointi on koko yhteisön asia.

Monessa yhteydessä on tullut esiin ja samoin näyttävät hyvinvointikyselyn tulokset, että opiskelijoiden opiskeluhyvinvointia voidaan paljolti taata jo sillä, että perusasiat ovat kunnossa: työmäärä on kohtuullinen, opiskelijat tietävät mitä heiltä vaaditaan, ilmapiiri on kannustava eikä ketään jätetä yksin.

OHO!

MITÄ?

AllWell?-kysely antaa tietoa opiskelijoiden hyvinvoinnista ja on osa organisaation systemaattista opiskelukykyä ylläpitäviä toimia.

MILLOIN?

Kysely teetätetään opiskelijoilla kolmannen opetusperiodin alussa. Tästä käynnistyy kehittämisen vuosikello: eri toimijat kuten opiskelijat, opettajat, koulutusohjelmat, laitokset ja yliopisto pohtivat opiskelijoiden opiskeluhyvinvoinnin tilaa ja mitä tulisi tehdä, jotta opiskelijoiden opiskelukyky olisi mahdollisimman hyvä.

MITEN?

Joka vuosi kaikki 2. vuoden kandi- ja 1. vuoden maisteriopiskelijat saavat sähköpostin ja tekstiviestin kautta henkilökohtaisen kutsun vastata kyselyyn. Vastaamisen jälkeen opiskelijat saavat siitä henkilökohtaisen palautteen. Koulutusohjelmat saavat ohjelmakohtaiset tulokset opiskelijoidensa opiskeluhyvinvoinnista ja voivat pohtia toimenpiteitä opetuksen näkökulmasta. Yliopisto voi kehittää palvelujaan ja tukitoimiaan opiskelijoille.

MIKSI?

Hyvinvoivat opiskelijat opiskelevat hyvin. Yliopisto tarvitsee tietoa siitä, miten opiskelijat voivat, jotta opetusta, palveluja ja tukea voidaan kehittää vastaamaan tarvetta. Opiskelija tarvitsee palautetta opiskelustaan ja mahdollisuuksia ylläpitää ja parantaa opiskelukykyään.

Käsitteet

Opiskelukyky

Opiskelukyky kuvaa opiskelijan työkykyä, joka vaikuttaa opintojen sujumiseen, tuloksiin sekä opiskelijan ja koko yhteisön hyvinvointiin.

Lähteet

Nurmi, J. E., Salmela-Aro, K., & Haavisto, T. (1995). The Strategy and Attribution Questionnaire: Psychometric Properties. European Journal of Psychological Assessment, 11(2), 108–121.

Parpala, A. & Lindblom-Ylänne, S. (2012). Quality in Higher Education. Using a research instrument for developing quality at the university. London: Routledge.

Raes, F., Pommier, E., Neff, K., & Van Gucht, D. (2011). Construction and factorial validation of a short form of the self-compassion scale. Clinical Psychology & Psychotherapy, 18(3), 250–255.

Salmela-Aro K., Kiuru N., Leskinen E. & Nurmi J-E. (2009b). School Burnout Inventory (SBI): Reliability and Validity. European Journal of Psychological Assessment, 25(1), 48–57.

Materiaalia

Tiilikainen, E. & Petäjä, M. (2019): Vankila. Suomi: Talkfast Productions. Aalto-yliopisto.

https://www.youtube.com/watch?v=mZBUfc2HYSk&feature=youtu.be

Vankila toimii virittäjänä, kun yhteisössä halutaan herättää keskustelua opiskeluhyvinvoinnista ja pohtia sen eri ulottuvuuksia ja toimijuutta.