1.1. Saavutettavuus opiskelijavalinnassa
Paula Pietilä
Turun yliopisto
Opintopolun alussa
Opiskelijavalinta on opintopolun ensimmäinen tärkeä vaihe. Valinnassa punnitaan hakijan tiedollisia ja taidollisia valmiuksia opiskella haluamaansa alaa, mutta usein myös paljon muuta. Hakija joutuu pohtimaan, mitä ja missä haluaisi opiskella, mutta myös millaisille poluille opiskelu häntä johdattelee. Tavoitteleeko hakija mielenkiintoista työuraa, taloudellisesti turvattua elämää vai selkeää, tiettyyn ammattiin johtavaa opintopolkua? Viimeistään valintavaiheessa opiskelijan tulisi saada selkeä kuva siitä, millaisia valmiuksia ja taitoja opintojen aikana hankitaan ja millaisille urapoluille koulutus voi johtaa.
On tärkeää, että opiskelijalle syntyy myös kuva siitä, millaisia valmiuksia opinnot edellyttävät ja mitä opiskelu ihan käytännössä on. Meille, jotka työskentelemme opiskelijoiden parissa päivittäin, syntyy helposti harhakuva siitä, että kyllähän kaikki tietävät, millaista korkeakouluopiskelu on: kemian opiskelu sisältää luonnollisesti työskentelyä laboratoriossa, kaikissa opinnoissa tarvitaan tiedonhakutaitoja ja usein täysipäiväinen opiskelu edellyttää muuttoa opiskelupaikkakunnalle – ainakin jossakin opintojen vaiheessa.
Opiskelijavalinnassa punnitaan myös korkeakoulu. Se, kuinka ymmärrettävästi osaamme kertoa valintaprosessista hakijalle ja miten helposti hakija tarvitsemansa tiedon löytää, on korkeakoulun käyntikortti. Se, että valintakoetta koskevaa tietoa ei löydy lainkaan tai se ei ole hakijan saavutettavissa, on aina epäonnistuminen.
Mitä tarkoitetaan saavutettavalla opiskelijavalinnalla?
Saavutettavuudella tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön järjestämistä ja toteutumista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Yhdenvertaisuuslaissa sanotaan seuraavasti:
Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.
On huomattava, että lain mukaan välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi laissa tarkoitettua syrjintää ovat yhtä lailla häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.
Mitä saavutettavuudella opiskelijavalinnassa sitten tarkoitetaan? Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa -hankkeessa (ESOK) on tuotettu suositus ja opas esteettömästä opiskelijavalinnasta. Oppaassa todetaan, että saavutettavuus on viime kädessä toteutettava hakija- ja tilannekohtaisesti. Kyse on hakijan tarpeiden, oppiaineiden vaatimusten ja oppilaitoksen arjen yhteensovittamisesta aktiivisessa vuoropuhelussa.
On tärkeää huomata, että saavutettavuus, kuten opiskelijavalintakin, on prosessi. Saavutettavuuden toteuttamista täytyy pohtia opiskelijavalinnan eri vaiheissa, valintaa koskevan informaation antamisesta aina opiskelupaikan vastaanottamiseen saakka.
Korkeakoulun osalta saavutettavuutta on alettava pohtia jo siinä vaiheessa, kun valintakokeisiin luettavaa materiaalia valitaan ja valintakokeen muotoa pohditaan. Onko koemateriaali saavutettavassa muodossa esimerkiksi näkövammaisten käyttämille ruudunlukuohjelmille tai onko koemateriaali saatavissa lukemisesteisten valtakunnallisesta Celia-kirjastosta? Entä edellyttääkö valintakoemateriaalin käyttö esimerkiksi kuvien tulkitsemista tai valintakokeeseen osallistuminen kuulemista? Jos henkilöllä on lukivaikeus, esiintyykö koekysymyksissä kielellisiä kompia, kuten väärinkirjoitettuja nimiä tai käsitteitä, joiden ymmärtämiseen hakijan lukivaikeudella voisi olla keskeinen vaikutus?
Hyvissä ajoin on tärkeää varmistaa myös valintakokeeseen saapumisen ja itse kokeeseen osallistumisen esteettömyys ja saavutettavuus. Valintakoepaikkojen tulisi olla lähtökohtaisesti esteettömiä liikkumisen apuvälineitä käyttäviä tai huonokuuloisia hakijoita ajatellen. Pyörätuolia tai kuulolaitetta käyttävän hakijan tulee voida osallistua mihin tahansa valintakokeeseen, ja tämän vuoksi valintakoetilan ja tilaan saapumisen esteettömyys tulee etukäteen varmistaa kaikkien käytössä olevien tilojen osalta. Liikkumisen apuvälinettä käyttävän hakijan kohdalla tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että koepaikan parkkialueelta löytyy esteetön parkkipaikka ja saattoliikenteen saapuminen koepaikan ovelle on mahdollista. Koesaliin tulee olla esteetön kulku ja hakijalle sopiva, esteetön istumapaikka on varmistettava. Esimerkiksi pyörätuolia käyttävä hakija ei välttämättä voi siirtyä pyörätuolista luentosalin penkkiin, vaan hänelle on järjestettävä erillinen pöytätila. Jotkut hakijat eivät välttämättä voi istua luentosalin kiinteillä penkkiriveillä, esimerkiksi selkävian vuoksi, vaan myös heille on järjestettävä erillinen istumapaikka. Jos hakijalla on käytössään jokin henkilökohtainen apuväline tai vaikkapa oppilaitoksen tietokone, tulee niiden toimivuus varmistaa ennen kokeen alkua.
On tärkeää huomata, että liikkumisen, näkemisen ja kuulemisen saavutettavuus on vain pieni osa saavutettavuuden kenttää. Saavutettavuudella voidaan myös yhtä hyvin tarkoittaa mahdollisuutta häiriöttömään koetilaan, jossa opiskelijan on mahdollisuus keskittyä suoritukseensa ilman, että keskittyminen jatkuvasti herpaantuu ympäristön äänistä tai sosiaaliset pelot häiritsevät koesuoritusta täyteen ahdetussa koetilassa.
Kohtuulliset mukautukset opiskelijavalinnassa: yksilöllisillä järjestelyillä samalle viivalle muiden kanssa
Vuonna 2006 hyväksytyssä YK:n yleissopimuksessa vammaisten ihmisten oikeuksista sitoudutaan kohtuullisten mukautusten toteuttamiseen koulutuksen saavutettavuuden lisäämiseksi. Tarkoituksena on vahvistaa kaikkien ihmisoikeuksien kuuluminen myös vammaisille henkilöille ja määritellä esteettömyydelle vähimmäispuitteet, jotka yhteiskunnan on täytettävä. Sopimus korostaa vammaisten henkilöiden osallisuutta koulutuksen kaikilla tasoilla ja mahdollisuutta kykyjensä kehittämiseen mahdollisimman pitkälle ja osallistumista yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi koulutusta koskevassa artiklassa vahvistetaan vammaisten oikeus elinikäiseen oppimiseen.
Yleissopimuksen mukaan kohtuullinen mukauttaminen tarkoittaa tarvittaessa yksittäistapauksessa toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyjä, joilla ei aiheuteta suhteetonta tai kohtuutonta rasitetta ja joilla varmistetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuus nauttia tai käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa.
Mahdollisuus valintakokeen yksilöllisiin järjestelyihin, josta aiemmin käytettiin myös käsitettä erityisjärjestelyt, on ehkä tunnetuin mahdollisuus varmistaa valintakokeen yksilöllinen saavutettavuus ja näin myös valintakokeen yhdenvertaisuus kaikkien hakijoiden kannalta. Tällä pyritään siihen, että kaikilla hakijoilla olisi ominaisuuksistaan riippumatta mahdollisuus osoittaa oma osaamisensa valinnassa. Valintakokeen yksilöllisten järjestelyjen saaminen edellyttää aina lääkärin tai muun asiantuntijan lausuntoa vammasta, sairaudesta tai luki- tai oppimisvaikeudesta. Näin ollen esimerkiksi vieraskielisyys tai vaikkapa sukupuoli- tai kulttuurivähemmistöön kuuluminen ei oikeuta valintakoejärjestelyihin, vaikka hakijoiden tarpeet saavutettavuuden suhteen olisivatkin samankaltaisia kuin vammaisilla tai oppimisvaikeuksisilla hakijoilla.
Ylioppilastutkinnon yksilöllisiä järjestelyjä koskevasta päätöksenteosta vastaa valtakunnallisesti ylioppilaslautakunta. Korkeakoulujen yhteishaun asiakaspalveluryhmä tekee korkeakoulujen valintakokeisiin liittyviä erityisjärjestelyjä koskevia yleisiä linjauksia, mutta ei puutu yksittäiseen päätöksentekoon, vaan se on korkeakoulujen omalla vastuulla. Hakijan kannalta pulmallista yksilöllisten järjestelyjen hakemisessa voi olla se, että hakuprosessit vaihtelevat eri korkeakoulujen ja hakukohteiden välillä. Esimerkiksi järjestelyjen hakuajassa ja myöntämisperusteissa voi olla eroja.
Oikeuskansleri on omassa päätöksenteossaan linjannut yksilöllisten järjestelyjen hakemisesta seuraavasti:
Hakija oli osallistunut yliopiston valintakokeisiin vuosina 2015 ja 2016. Hän oli hakenut erityisjärjestelyitä molempiin koetilaisuuksiin ja liittänyt kumpaankin hakemukseen saman lääkärintodistuksen. Vuonna 2015 kantelijalle myönnettiin oikeus tietokoneen käyttöön sekä puoli tuntia lisäaikaa kokeen suorittamiseen. Vuonna 2016 samoin perustein haettu erityisjärjestelyhakemus hylättiin. Perusteluina esitettiin hakijoiden yhdenvertainen kohtelu, ja ratkaisun todettiin olevan yhdenmukainen erityisjärjestelyitä vastaavin perustein hakeneiden kanssa.
Yliopistolta saadun selvityksen mukaan erityisjärjestelyt on vuonna 2016 myönnetty vain hakijoille, joiden toimittamista lausunnoista ja lääkärintodistuksista kävi yksilöidysti ilmi, miksi hakija tarvitsi lisäaikaa tai erillisen koetilan. Kantelija ei ollut tietoinen vaatimuksesta, jonka mukaan lääkärintodistuksessa olisi tullut yksilöidysti ilmoittaa, miten hakija hyötyisi erityisjärjestelyistä. Kantelijaa ei ollut pyydetty täydentämään hakemustaan. Vuoden 2016 hylkäävän ratkaisun perustelut ovat olleet erilaiset itse ilmoituksessa, kantelijan opintopäälliköltä myöhemmin saamassa viestissä sekä yliopiston oikeuskanslerille lähettämässä selvityksessä.
Apulaisoikeuskansleri kiinnitti yliopiston huomiota erityisjärjestelyjä koskevan ohjeistuksen selkeyteen, erityisjärjestelyratkaisujen perustelemiseen sekä siihen, että yliopiston olisi ollut asianmukaista pyytää hakijaa täydentämään hakemustaan vuonna 2016. Lisäksi apulaisoikeuskansleri katsoi, että hakijan oikeusturvan kannalta olisi aiheellista kertoa erityisjärjestelyjä koskevassa ilmoituksessa se, missä vaiheessa erityisjärjestelyjä koskevaan ratkaisuun voi hakea muutosta.
Hakijan kannalta olennaista on juuri hakuprosessin selkeys ja se, että hänellä on tarkka käsitys siitä, mitä hakijalta edellytetään: mitä asiakirjoista tarkalleen ottaen tulee ilmetä ja miten vanhoja asiakirjat voivat enintään olla. Apulaisoikeuskansleri katsoi, että yliopiston olisi ollut asianmukaista pyytää hakijaa täydentämään hakemustaan ja myös kertoa, missä vaiheessa ratkaisuun voi hakea muutosta.
Korkeakoulupaikan saaminen voi toisinaan olla pitkä prosessi, ja sama hakija voi päätyä hakemaan samaan hakukohteeseen useana vuonna. Myös hakukriteerit voivat erityisjärjestelyjen osalta muuttua. Esimerkiksi tarvittavien liitteiden hankkiminen erityisjärjestelyjä varten voi osoittautua hyvinkin työlääksi ja kalliiksi, jos hakijalla ei ole esimerkiksi lukitodistusta, joka hänelle olisi aiemmin tehty vaikkapa lukio-opintoja tai ylioppilaskirjoituksia varten.
Saavutettava opiskelijavalinta on monen toimijan saumatonta yhteistyötä
Saavutettava opiskelijavalinta alkaa lukiosta ja päättyy korkeakouluopintojen alkamiseen. Kysymys on siis pitkästä ja tärkeästä matkasta toisen asteen opinnoista korkea-asteen koulutukseen. On tärkeää huomata, että opiskelijat ja hakijat, joille opiskelijavalinnan saavutettavuus on opintoihin pääsemisen edellytys, tarvitsevat usein muita hakijoita enemmän tukea voidakseen osallistua saavutettavaan valintakokeeseen.
Valintakokeen saavutettavuus on harvoin itsestäänselvyys ja edellyttää usein hakijalta itseltään kykyä selvittää, millaisia asiakirjoja esimerkiksi yksilöllisten järjestelyjen hakemiseksi vaaditaan tai millainen on korkeakoulun toimintaympäristö vaikkapa pyörätuolilla liikkuvan tai sokean opiskelijan näkökulmasta.
Korkeakoulujen näkökulmasta on tärkeää tehdä yhteistyötä alueen lukioiden kanssa. Näin korkeakoulussa saadaan jonkinlainen ennakkokäsitys hakijoiden moninaisuudesta ja parhaassa tapauksessa tuleva hakija voi vierailla korkeakoulussa etukäteen.
Yksilöllisiä valintakoejärjestelyjä koskevien hakemusten määrä lähes nelinkertaistui Turun yliopistossa vuosina 2012–2017. Tämä osoittaa, että yhä useampi vammainen, pitkäaikaissairas tai oppimisvaikeuksinen opiskelija saavuttaa korkeakoulukelpoisuuden ja voi hakeutua opiskelemaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että erilaisia oppijoita, eri tavoin vammaisia, mielenterveyskuntoutujia, autismin kirjon opiskelijoita ja pitkäaikaissairaita on lähitulevaisuudessa korkeakouluissa nykyistä enemmän. Korkeakoulujen kannalta tämä tarkoittaa, että opiskelun ja oppimisen saavutettavuuteen liittyvät seikat on huomioitava ja niitä on kehitettävä. Saavutettavuus ei synny tyhjästä, vaan se edellyttää henkilöstön koulutusta ja taloudellista panostamista esimerkiksi fyysisen ympäristön ja verkkopalvelujen saavutettavuuden edistämiseen. Se on samalla satsaus tulevaisuuteen, ei ainoastaan joidenkin yksittäisten ryhmien tai toimintojen kannalta, vaan koko yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta.
Tehtäviä
1. Olette suunnittelemassa valintakokeen käytännön järjestelyjä. Miten voit huomioida saavutettavuutta niissä?
2. Tapausesimerkki: Miten toimisit seuraavassa tilanteessa?
Hakija on saanut erityisjärjestelyinä ylioppilaskokeissa lisäaikaa ja hänellä on lisäajasta erityisopettajan myöntämä lukilausunto. Hän kertoo hakemuksessaan, ettei koe lisäajasta olevan hänelle hyötyä, mutta sen sijaan hän haluaisi käyttää valintakokeen erityisjärjestelynä yksiväristä värikalvoa, jonka avulla estetään katseen eksymistä väärälle riville koepaperissa. Korkeakoulussasi valintakokeen erityisjärjestelyinä myönnetään tavallisesti järjestelyjä, joita asiantuntija tai lääkäri on suositellut hakijalle ja mitä hakija on aiemmissa koetilanteissa käyttänyt. Miten toimisit kuvaillussa tilanteessa:
- Pyydät hakijalta puhelimitse lisätietoja ja -perusteluja värikalvon käytölle ja viet tiedot eteenpäin valinnasta päättävälle taholle.
- Suositat lisäaikaa, koska kaikkia hakijoita tulee kohdella yhdenvertaisesti.
- Teet jotakin muuta, mitä?
OHO!
MITÄ?
Kyse on hakijan tarpeiden, oppiaineiden vaatimusten ja oppilaitoksen arjen yhteensovittamisesta aktiivisessa vuoropuhelussa. Opiskelijavalinnan saavutettavuutta koskevaa tietoa tarvitsevat hakijoiden ohella myös toisen asteen opinto-ohjaajat ja opiskelijavalinnan parissa työskentelevät ja valintaa koskevia päätöksiä tekevät.
MIKSI?
Valintakokeen saavutettavuuden tavoitteena on varmistaa, että jokainen hakija voi ominaisuuksistaan riippumatta saada tietoa valintaprosessista ja osallistua valintaprosessin eri vaiheisiin yhdenvertaisesti muiden kanssa.
MILLOIN?
Opiskelijavalinnan saavutettavuutta tulee tarkastella prosessina alkaen eri oppiaineiden tarjoamista uravaihtoehdoista aina valintaa koskevan palautteen antamiseen ja opiskelupaikan vastaanottamiseen saakka.
MITEN?
Mahdollisuudella valintakokeen yksilöllisiin järjestelyihin varmistetaan valintakokeen saavutettavuutta. Hakijan kannalta olennaista on hakuprosessin selkeys; se, että hänellä on tarkka käsitys siitä, mitä hakijalta edellytetään.
Käsitteet
Esteettömyys
Esteettömyydellä viitataan tavallisesti fyysisen ja rakennetun ympäristön saavutettavuuteen. Suomessa esteettömyyden ja saavutettavuuden käsitteitä käytetään usein synonyymisesti. Esteettömyys olettaa implisiittisesti jonkin esteen olemassa olon, joka tulee poistaa.
Kohtuulliset mukautukset
Kohtuullisilla mukautuksilla tarkoitetaan yksilöllisessä tilanteessa toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyjä, joilla varmistetaan eri tavoin vammaisten ihmisten mahdollisuus käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, kuten oikeutta koulutukseen pääsyyn ja siinä selviämiseen yhdenvertaisesti muiden kanssa. Kohtuullisuutta määriteltäessä huomioidaan koulutuksen järjestäjän taloudellinen asema. Suuremman toimijan vastuu on isompi kuin pienemmän.
Saavutettavuus
Korkeakoulun saavutettavuus tarkoittaa, että korkeakoulun tilat, sähköiset järjestelmät, oppimisympäristöt, opetusmenetelmät ja asenneilmapiiri mahdollistavat henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan monenlaisten sekä erilaisissa elämäntilanteissa elävien opis kelijoiden osallisuuden ja yhdenvertaisuuden opiskelussa.
Lähteet
Korkeakoulujen esteettömyyshanke ESOK (2009). Esteetön opiskelijavalinta – Suositus ja opas. Multiprint. Haettu 28.11.2019 osoitteesta http://www.esok.fi/esok-hanke/esittely/tyoryhmat/ryhma1/aineistot/valfi.
Kumpuvuori, J. (2013). Vammaisilla henkilöillä on oikeus erilaiseen kohteluun. Teoksessa M. Laitinen (toim.), Pitääkö joka paikkaan päästä (s.43-61). Vantaa: Hansaprint Oy.
Finlex (2014). Eduskunnan päätös 1325/2014. Yhdenvertaisuuslaki. Haettu 28.11.2019 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325.
Suomen YK-liitto (2015). YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sopimuksen valinnainen pöytäkirja. Somero: Sälekarin kirjapaino Oy.
Oikeuskanslerinviraston ratkaisu 1220/1/2016 (2017). Yliopiston menettely valintakokeen erityisjärjestelyistä päätettäessä. Haettu 28.11.2019 osoitteesta https://www.okv.fi/fi/ratkaisut/id/960/.