3.5. Yhteisöllisen pedagogiikan koulutussarja opettajille, ohjaajille ja opiskelijoille
Ulla Klemola
Jyväskylän yliopisto
Laadukkaalla opetuksella sekä opettajien ja ohjaajien taidoilla kohdata opiskelijoitaan voidaan edistää paitsi oppimista myös opiskelijoiden hyvinvointia. Opettajan lähestyttävyyden samoin kuin luokkahuoneen turvallisen oppimisilmapiirin on todettu vaikuttavan myönteisesti oppimiseen ja oppimismotivaatioon. Nämä oppimisvuorovaikutukseen kytkeytyvät seikat kuitenkin usein askarruttavat korkeakouluopettajia. Oppiaineen substanssiosaaminen opettajilla on vahvaa, mutta vuorovaikutuksessa ja ryhmän ohjaamisessa koetaan usein arkuutta.
Opiskelijoiden kannalta opiskeluryhmien toimivuudella ja ilmapiirillä on merkitystä. Vaikka korkeakouluopiskelijoista suurin osa voi hyvin ja etenee opinnoissaan, osa opiskelijoista jää opiskeluverkostojen ulkopuolelle ja kokee yksinäisyyttä, millä voi olla isojakin vaikutuksia opinnoissa etenemiseen ja hyvinvointiin.
Ulkopuolelle jäämistä voidaan kuitenkin ehkäistä. On syytä kiinnittää katsetta nykyistä tarkemmin niin oppimistilanteiden vuorovaikutukseen kuin opetuksen pedagogisiin ratkaisuihin. Oppilaitoksiin tarvitaan yhteisöllistä pedagogiikkaa ja opettajille, ohjaajille ja opiskelijoille tukea toteuttaa sitä.
Mistä yhteisöllisessä pedagogiikassa on kysymys?
Yhteisöllistä pedagogiikkaa voidaan lähestyä eri suunnista. Yhtäältä sitä sanoittaa yhteisöllisen oppimisen käsite, jossa on kyse jaettujen merkitysten ja yhteisen ymmärryksen rakentamisesta. Ymmärrys syntyy vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Opiskelijat työskentelevät yhteisen tavoitteen suunnassa, jolloin yhteisöllinen tulos voi olla enemmän ja jotakin aivan uutta verrattuna yksin syntyviin tuloksiin.
Toisaalta yhteisöllinen pedagogiikka ponnistaa erityisesti nuorisotyössä hyödynnetystä sosiaalipedagogisesta ajattelusta, jossa sosiaalisiin ongelmiin haetaan pedagogisia ratkaisuja tukemaan yksilöiden kasvua yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi. Ihmisiä autetaan näkemään omia vaikutusmahdollisuuksiaan niin yksilöinä kuin yhteisöinä. Yhteisöllisellä pedagogiikalla tarkoitetaan tällöin sitä, että ihmisille tarjotaan mahdollisuuksia toimia vuorovaikutteisesti yhdessä. Näin esimerkiksi opiskelijoista syntyy yhteisö, johon kuulumisella nähdään olevan suuri vaikutus identiteetin muodostumiselle ja persoonan kasvulle. Tarkoituksena on myös kehittää erilaisten persoonien kykyä tehdä yhteistyötä yhteisön hyväksi esimerkiksi ennaltaehkäisemällä syrjäytymistä ja eriarvoisuutta. Sosiaalipedagogiikkaa tukee nuorten hyvinvointia luomalla välittäviä yhteisöjä.
Yhteisöllisen oppimisen tukeminen ja sosiaalipedagogisten periaatteiden toteuttaminen edellyttävät opettajilta ja ohjaajilta uudenlaista osaamista. Niinpä Jyväskylän yliopistossa alettiin kehittää yhteisöllisen pedagogiikan koulutussarjaa osana OHO!-hanketta. Kehitystyö lähti halusta vahvistaa korkeakouluyhteisön jäsenten ymmärrystä ja taitoja synnyttää oppivaa ja hyvinvoivaa yhteisöä osana arjen opetusta ja opintoja. Kehitystyöhön ja koulutuksen toteutukseen osallistui joukko yliopiston asiantuntijoita, opettajia ja tutkijoita.
Yhteisöllisen pedagogiikan koulutussarja sisältöineen ja työtapoineen kumpusi seuraavanlaisista kysymyksistä: Miten toimia niin, että opiskelija kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi? Miten tukea opiskeluryhmien toimintaa niin, että jokainen voi olla osallinen ja oppia? Miten synnyttää halua toimia yhdessä yhteiseksi hyväksi? Miten pitää huolta omasta ja toisten hyvinvoinnista? Miten vahvistaa sekä ohjaajien että opiskelijoiden toimijuutta yhteisössä?
Miten voit synnyttää yhteisöllistä pedagogiikka opiskelijoittesi kanssa? Mikä on ensimmäinen tekosi sen eteen ensi lukukautena?
Yhteisöllisen pedagogiikan koulutussarjan sisältö
Koulutussarjaan osallistuvan opettajan, ohjaajan tai opiskelijan osaamistavoitteena on ymmärtää perusteita ja omata taitoja, joilla edistetään sekä ryhmän että yksilön oppimista ja hyvinvointia osana korkeakouluopintoja.
Koulutussarja sisältää yhden orientaatiokerran ja neljä teemakertaa:
- Orientaatio ja tutustumisen aloittaminen
- Turvallista ja toimivaa ryhmää rakentamassa
- Opiskelijan toimijuutta edistävä pedagogiikka
- Opiskelijan hyvinvointitaitoja kehittävä pedagogiikka
- Opettajan/ohjaajan/opiskelijan omien tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen

Orientaatiokerralla koulutussarjaan osallistuvat pääsevät pohtimaan ja jakamaan toistensa kanssa ajatuksiaan ja käsityksiään siitä, mitä yhteisöllinen pedagogiikka on, mitä se voisi olla ja mitä he haluaisivat sen olevan. Olennaista on myös eri tavoin käynnistää osallistujien keskinäistä tutustumista ja yhteistyötä. Koulutussarjassa käytettävät työtavat tukevat opittavia sisältöjä ja myös mallintavat sitä. Ensimmäisestä kerrasta alkaen osallistujat pääsevät itse kokemaan yhteisöllisiä toimintatapoja ja yhteisöllistä pedagogiikkaa.
Turvallista ja toimivaa ryhmää rakentamassa -teema on hyvä järjestää heti orientaatiokerran jälkeen, jolloin koulutusryhmän oma ryhmäytyminen saa parhaan mahdollisen tuen; muiden teemakertojen järjestys ei ole niin merkityksellistä ja niitä voi vaihdella. Toisessa tapaamisessa tutkitaan ryhmää sen tunne- ja tehtävätavoitteiden sekä itsemääräämisteorian (mm. Deci & Ryan, 2008) kautta. Osallistujat pääsevät pohtimaan turvallisen ryhmän synnyttämisen haasteita ja itseään ryhmän ohjaajana. Myös tällä kerralla on mahdollisuus saada kokemuksia niin ryhmässä toimimisesta kuin turvallisuuden tunteen lisääntymisestä ja samalla rikastuttaa pedagogista työkalupakkia konkreettisilla menetelmillä.
Toimijuutta edistävä pedagogiikka -teema tutustuttaa toimijuuden käsitteeseen ja sen 11 ulottuvuuteen (ks. tarkemmin edellinen luku Toimijuusanalytiikka oppimista ja ohjaamista tukemassa). Tapausesimerkin ja keskustelujen avulla pohditaan erilaisia oppimistilanteen resurssialueita ja pedagogisia tapoja tukea opiskelijan toimijuutta.
Opiskelijoiden hyvinvointitaitoja kehittävä pedagogiikka -teemakerta paneutuu opiskelijoiden hyvinvointitaitojen edistämiseen osana aivan tavallisia opintojaksoja. Prosessipohjaiset psykologiset interventiot ja psykologisen joustavuuden käsite tulevat tutuiksi (ks. tarkemmin luku Hyvinvointitaidot osana akateemisia opiskelutaitoja). Samalla harjoitellaan muun muassa hyväksyvää suhtautumista moninaisiin tunteisiin ja myötätuntoa sekä itseä että muita kohtaan. Osallistujat myös ideoivat, miten hyvinvointia tukevaa taitoharjoittelua voisi ottaa osaksi omaa opetusta ja kursseja sekä omia opintoja.
Omien tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen -teema pysäyttää havainnoimaan omia tapoja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Tunne- ja vuorovaikutustaidoista käsitellään sekä omavastuista puhetta että kuuntelemisen taitoja ja palautteen antamista minä-viestein. Erityisesti harjoitellaan opiskelijan ja toisen ihmisen eläytyvää ja aktiivista kuuntelua, jonka on todettu olevan yksi tärkeimmistä tuen ja ohjauksen tavoista.
Mikä koulutussarjan teema kutsuu sinua eniten? Milloin ja miten voisit kartuttaa osaamistasi teemaan liittyen?
Koulutussarjan kesto ja rakenne – perusteita ja syventymistä
Yhteisöllisen pedagogiikan koulutussarjan kesto perusmuodossaan on 14 tuntia. Ensimmäinen orientoitumiskerta voi olla kahden oppitunnin mittainen (1,5 h), mutta muiden teemojen kanssa työskentelyyn kannattaa varata vähintään 4 oppituntia (3 h). Intensiivistä työskentelyä on hyvä tauottaa ainakin yhdellä kahvitauolla, jolloin osallistujat pääsevät myös vapaasti puhumaan käsiteltävistä aiheista.
Tätä perusrakennetta voidaan laajentaa eri tavoin. Kuhunkin teemaan voi sisällyttää erilaisia materiaaleja, verkkotyöskentelyä, videoita sekä itsenäisesti suoritettavia tehtäviä ja kotitehtäviä. Suositus kuitenkin on pitää koulutussarjan perusta kasvokkaisissa kohtaamisissa, jos se vain suinkin on mahdollista. On merkityksellistä, että osallistujat pääsevät jakamaan koulutussarjan teemojen herättämiä tunteita ja kokemuksia suoraan toistensa kanssa. Yhteisöä synnytetään myös sillä, että saa olla lähellä niitä ihmisiä, joiden kanssa on oppimassa. Kehittyminen kohtaamisen taidoissa ja yhteisöllisessä pedagogiikassa saa tukea, kun voi nähdä ja kuulla eleitä, ilmeitä ja kehon kieltä sanojen lisäksi.
Yhteisöllisen pedagogiikan koulutussarjaa voidaan laajentaa myös sitä syventämällä. Syvennys mahdollistuu koulutusmoduulien avulla. Tässä esitellyt koulutussarjan tuntimäärät ja sisällöt muodostavat eräänlaisen johdantomoduulin, joka toimii ensimmäisenä avauksena yhteisöllisen pedagogiikan teemoihin. Kustakin sisältöteemasta (turvallinen ryhmä, toimijuus, hyvinvointitaidot ja tunne- ja vuorovaikutustaidot) on lisäksi mahdollista rakentaa oma syventävä kokonaisuutensa. Esimerkiksi opettaja voisi johdantomoduulin suoritettuaan valita kiinnostuksensa mukaisesti jonkun tai vaikka kaikki syventävät moduulit, ja näin kehittää syvällisesti ja laaja-alaisesti omaa pedagogista osaamistaan.
Koulutussarjan työtavat – vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä
Työtavat koulutussarjassa ovat moninaiset, ja kunkin teeman asiantuntijat valitsevat sisältönsä oppimista parhaiten tukevat menetelmät. Yksi johtava periaate käytetyissä työtavoissa kuitenkin on, että ne tekevät omalta osaltaan näkyviksi yhteisöllisen pedagogiikan tavoitteita ja sisältöä; toimitaan siis tavoilla, jotka ovat samalla toiminnan sisältöä. Yhteisöllisyyttä rakennetaan yhdessä ja vuorovaikutuksessa: kysymällä, kuuntelemalla, olemalla eri mieltä, kannustamalla, opettelemalla, kunnioittamalla ja tutkimalla itseä. Koulutussarjassa on tilaa kokonaiselle ihmiselle tunteineen ja ajatuksineen – tässä hetkessä, juuri näiden ihmisten parissa.
Keskustelulle ajan antaminen koulutussarjan tapaamisissa on erityisen olennaista. Keskustelut mahdollistavat ymmärryksen rakentamista aina kulloisenkin osallistujaryhmän kanssa heidän tieteenalojaan ja asiantuntijuuttaan hyödyntäen. Luentotyyppiset osuudet, joissa avataan käsitteitä ja teoreettista pohjaa on hyvä pitää kestoltaan lyhyinä, maksimissaan 15–20 minuuttia.
Keskusteluja ja harjoituksia tehdään vaihtuvissa ja tarkoituksenmukaisissa kokoonpanoissa. Tärkeää on tarjota mahdollisuus kaikkien työskennellä kaikkien kanssa. Toisesta kiinnostuminen ja häneen tutustuminen avartavat ajattelua ja tukevat oppimista. Pienryhmä- tai parityöskentelyjä on myös viisasta purkaa yhdessä koko porukalla.
Myös toiminnalliset ja kokemukselliset menetelmät on koettu antoisiksi, välillä jopa välttämättömiksi. Esimerkiksi omia tunne- ja vuorovaikutustaitoja harjoitellessa asia tulee kokemuksen kautta ”iholle”, mikä mahdollistaa syvällisiä havaintoja ja oivalluksia omista tavoista olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa. Kun luokassa harjoitellaan parin kanssa eläytyvän kuuntelemisen taitoa, saattaa huomata puhuvansa toisen päälle tai miettivänsä omaa vastaustaan tai vastaväitettään kuuntelemisen sijaan. Kun harjoitus vielä yhdessä puretaan sekä kuuntelijan että kuunneltavan näkökulmista, voivat keskustelijat oppia itsestään jotakin uutta.
On syytä huomauttaa, että toiminnallisten työtapojen käyttö saattaa olla vaativaa ja kaipaa tuekseen erillistä perehtymistä. Olennaista on pitää mielessä, mitä kullakin koulutuskerralla tavoitellaan ja miten valittu työtapa palvelee tätä tavoitetta. Toiminnallisia tehtäviä vain niiden itsensä vuoksi kannattaa välttää.
Lopuksi
Ihanteellista olisi – ja tämän tulee olla myös tavoite – että opettajat, ohjaajat ja opiskelijat voisivat yhdessä opiskella ja synnyttää yhteisöllistä pedagogiikkaa oppilaitoksissaan. He yhdessä muodostavat opiskeluyhteisön, johon kukin osaltaan vaikuttaa. Yhteisön jokainen jäsen on tärkeä. Yhteisöllisen pedagogiikan tavoitteiden sanoittaminen auttaa kaikkia toimimaan tietoisemmin oppimisen, hyvinvoinnin ja yhteisön eteen. Uudenlaisen, yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentaminen kaipaa jokaisen panosta – jotta kukaan ei jää opinnoissaan yksin.
Tunne- ja vuorovaikutustaitojen teemakerran tuntisuunnitelma
- Käynnistyminen:
harjoitus, jossa pääsee puhumaan ja kuuntelemaan.
-
Esimerkki 1. Parikeskustelu, jossa jatketaan annettuja lauseen alkuja:
”Tänne tullessani jätin taakseni…”, ”Olisin mieluummin…”, ”Tällä kerralla toivon oppivani…”
- Esimerkki 2. Tutustumisharjoitus korttien avulla – esittäytyminen kertomalla jotakin myönteistä itsestä.
-
Esimerkki 1. Parikeskustelu, jossa jatketaan annettuja lauseen alkuja:
-
”Miksi tunne- ja vuorovaikutustaitoja?”:
Tutkimustuloksia opetuksen vuorovaikutteisuudesta ja sen vaikutuksista.
- Luentotyyppistä, mutta keskustellen.
- Kokemuksia kuuntelemista:
harjoituksia ja niiden purkua
- Esimerkki 1: Erilaiset kuuntelemisen tavat: EVVK (ei voisi vähempää kiinnostaa), malttamattomasti kyseleminen, keskeyttäminen ja omat jutut, aktiivinen ja keskittynyt kuuntelu.
- Esimerkki 2: Mieleen palauttaminen – kerta, jolloin koin tulleeni kuulluksi.
- Kuuntelun taidot
- Luentotyyppistä, mutta keskustellen.
- Eläytyvän, aktiivisen kuuntelun demo ja harjoittelu
- Ohjaajat demonstroivat taidon käyttöä.
- Kolmikossa yksi puhuu, toinen harjoittelee eläytyvää kuuntelua ja kolmas on tarkkailija.
- Lopuksi yhteinen purku: mitä opin kuuntelemisesta?
- Miten vahvistan itseilmaisuani – omavastuinen puhe ja minäviestit
- Luentotyyppistä, mutta keskustellen.
- Palautteen antamisen haasteet ja ilot.
- Kotiläksyn antaminen
- Esimerkki 1: ”Keskity kuuntelemaan – mitä tapahtuu?”
- Esimerkki 2: ”Mieti myönteinen minä-viesti ja kirjoita tai sano se ystävälle/opettajalle/opiskelijalle/läheiselle.”
- Yhteinen koonti opitusta/oivalluksista
- Esimerkki 1. Ajatuskierros, jossa jatketaan lausetta: ”Rakas päiväkirjani, tänään minä…”
Lopuksi
Onnellisinta olisi – ja tämän tulee olla tavoite - että opettajat, ohjaajat ja opiskelijat voisivat yhdessä opiskella ja synnyttää yhteisöllistä pedagogiikkaa. He yhdessä muodostavat opiskeluyhteisön, johon kukin vaikuttaa. Yhteisön jokainen jäsen on merkityksellinen. Yhteisöllisen pedagogiikan tavoitteiden sanoittaminen auttaa kaikkia toimimaan tietoisemmin oppimisen ja yhteisön eteen. Uudenlaisen, yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentaminen kaipaa jokaisen panosta - jotta kukaan ei jää opinnoissaan yksin.
OHO!
MITÄ?
Yhteisöllisen pedagogiikan koulutussarja tuo taitoa ja ymmärrystä oppivan ja turvallisen yhteisön luomiseen. Koulutussarjassa on tilaa kokonaiselle ihmiselle tunteineen ja ajatuksineen.
KENELLE?
Yhteisöllisen pedagogiikan koulutussarja on suunnattu toisen asteen ja korkeakoulujen henkilöstölle ja opiskelijoille.
MIKSI?
Uudenlaisen, yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentaminen kaipaa jokaisen panosta. Koulutussarja tarjoaa opetus- ja ohjaushenkilöstölle sekä opiskelijoille mahdollisuuden kehittää omia kohtaamis- ja hyvinvointitaitojaan, toimijuuttaan sekä pedagogista repertuaariaan.
MILLOIN?
Koulutussarja suositellaan järjestettäväksi kahdesti lukuvuodessa.
MITEN?
Suositeltavaa on, että opiskelijat ja henkilöstö osallistuvat koulutussarjaan yhdessä.
Käsitteet
Yhteisöllinen pedagogiikka
Yhteisöllinen pedagogiikka rakentuu 1) yhteisöllisestä oppimisesta, jossa yhteistä ymmärrystä rakennetaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa yhteisen tavoitteen suunnassa ja 2) sosiaalipedagogisesta ajattelusta, jossa ihmisiä autetaan näkemään omia vaikutusmahdollisuuksiaan niin yksilöinä kuin yhteisöinä ja toimimaan vuorovaikutuksessa toistensa kanssa yhteisön hyväksi. Yhteisöllisen pedagogiikan ytimessä on luoda hyvinvointia edistävää välittävää yhteisöä.
Lähteet
Decy, E. & Ryan, R. (2008). Self-determination theory: A macrotheory of human motivation, development, and health. Canadian Psychology, 49(3), 182–185.
Dillenbourg, P. (1999). (Ed.). Collaborative learning: cognitive and computational approaches. Amsterdam: Pergamon.
Gordon, T. (2006). Toimiva koulu. Suom. M. Savolainen. Helsinki: LK-Kirjat.
Häkkinen, P. (2004). Yhteisöllisen oppimisen teoriasta perusteita verkko-oppimisen käytäntöön. Haettu 9.12.2019 osoitteesta http://tievie.oulu.fi/verkkopedagogiikka/luku_7/yhteisollinen_oppiminen.htm.
Kauhanen, A. (2011). Yhteisöllisen pedagogiikan ABC – koulun yhteisöllisyyden ja osallisuuden kehittäminen nuorisotyön keinoin. Haettu 9.12.2019 osoitteesta http://www.tyoelamanverkko-opisto.fi/materials/yhteisollisen-pedagogiikan-abc.pdf.
Leppä, T. (2010). Tavoitteellinen nuorisotyö koulussa – monialaista tukea kasvuun, hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen. Nuorisotutkimus (28) 3/2010, 74–84.
Talvio, M & Klemola, U. (2017). Toimiva vuorovaikutus. Jyväskylä: PS-kustannus.