3.4. Toimijuusanalytiikka oppimista ja ohjausta tukemassa

Ville Heilala ja Päivikki Jääskelä

Jyväskylän yliopisto

“Tää auttaa mua hahmottamaan paremmin omaa toimintaa kurssilla.”

Oppimisanalytiikka

Tiedon analysointi ja siihen pohjautuva päätöksenteko ovat arkipäivää monilla aloilla, kuten terveydenhuollossa ja yritysten taloustieteessä. Data-analytiikan mahdollisuudet kiinnostavat myös koulutusalan toimijoita.

Oppimisanalytiikka on monitieteinen ala, joka soveltaa moderneja tiedon analysoinnin menetelmiä oppimisen tutkimukseen. Erään käytetyimmän määritelmän mukaan oppimisanalytiikka on oppijoista kerätyn tiedon analysointia ja raportointia oppimisen ja oppimisympäristöjen optimoimiseksi ja ymmärtämiseksi. Oppimista ei voida analysoida samalla tavalla kuin yrityksen tulosta tai lääketieteellisiä kuvantamistietoja. Toimiva ja vaikuttava oppimisanalytiikka edellyttää monitieteistä tutkimusta, oppimisen teorioiden ja analyysimenetelmien yhdistämistä sekä eri alan asiantuntijoiden välistä vuoropuhelua. Erityisen tärkeää on oppijoiden yksilöllisten tarpeiden, toiveiden ja haasteiden ymmärtäminen sekä yksilön tietosuojan kunnioittaminen.

Opiskelijan toimijuus

Opiskelijan toimijuudella tarkoitetaan sitä, miten opiskelija pystyy opiskelutilanteissa vaikuttamaan ja ohjaamaan omaa opiskeluaan, toimimaan aktiivisesti ja hyödyntämään opiskeluympäristön tarjoamia resursseja. Yliopistokoulutuksessa opiskelijan toimijuuteen on kiinnitetty vain vähän huomiota. Tämä on yllättävää, sillä toimijuuden merkitystä korostetaan nykypäivänä monilla elämän eri osa-alueilla.

Toimijuutta tarvitaan missä tahansa tavoitteellisessa työssä, mutta erityisesti sen merkitys korostuu tehtävissä, jotka edellyttävät luovuutta, yhteistyötä, ongelmanratkaisua ja työkäytänteiden kehittämistä tai uudistamista. Yksilötasolla toimijuus nähdään tärkeänä muun muassa mielekkäiden työurien rakentamisessa ja jatkuvassa oppimisessa. Koulutuspolitiikassa toimijuus on mainittu koulutuksen pitkän tähtäimen tavoitteena. Esimerkiksi OECD:n Learning Compass 2030 -viitekehyksessä opiskelijan toimijuus on nostettu keskeiseksi käsitteeksi: toimijuuden avulla opiskelija “navigoi” kohti mielekästä oppimista ja hyvinvointia.

Opiskelijan toimijuus koostuu 11 ulottuvuudesta:

  • kompetenssiuskomukset
  • minäpystyvyys
  • kiinnostus ja hyödyn kokeminen
  • osallistumisaktiivisuus
  • osallistumismahdollisuudet
  • vaikuttamismahdollisuudet
  • valinnanmahdollisuudet
  • vertaistuki
  • tasavertainen kohtelu
  • luottamus
  • opettajan tuki

Opiskelijan toimijuuden ulottuvuudet voidaan tiivistää kolmeen laajempaan resurssialueeseen: yksilölliset resurssit, osallisuuden resurssit ja suhderesurssit (kuvio 1).

Toimijuuden resurssialueet: 1. yksilölliset resurssit (komptenssiuskomukset, minäpystyvyys sekä kiinnostus ja hyödyn kokeminen), 2. osallisuuden resurssit (osallistumisaktiivisuus, osallistumismahdollisuudet, vaikuttamismahdollisuudet ja valinnanmahdollisuudet), 3. suhderesurssit (opettajan tuki, luottamus, tasavertainen kohtelu ja vertaistuki)
Kuvio 1. Opiskelijan toimijuuden ulottuvuudet ja resurssialueet (Jääskelä, Poikkeus et al., 2017).

Toimijuusanalytiikka

Toimijuusanalytiikka tarkoittaa tiedon tuottamista opiskelijan toimijuudesta opiskelijan oman reflektion sekä opettajan pedagogisen päätöksenteon tueksi. Toimijuustietoa voidaan käyttää apuna myös opintojen ohjauksessa. Toimijuusanalytiikan avulla voidaan tuottaa visuaalinen palaute toimijuudesta opiskelijalle itselleen sekä koostettu toimijuusprofiileja sisältävä raportti opettajalle.

Toimijuusanalytiikan avulla opettaja saa koosteen opintojakson yleisestä toimijuudesta sekä neljästä erilaisesta opiskelijan toimijuuden profiilista. Esimerkkikuvassa toimijuuden henkilökohtaiset resurssit ja suhderesurssit on yleisesti ottaen koettu melko korkeiksi. Toisaalta samat resurssit on koettu yhdessä profiilissa (sininen) erityisen matalana.

esimerkkikuvaaja toimijuusprofiileista
Kuvio 2. Opettajan raportissa esitetään opiskelijan toimijuuden yleinen taso ja neljä toimijuusprofiilia.

Tehtäviä

Pohdittavaksi:

  • Miten opiskelijan toimijuuden eri ulottuvuudet ovat näkyneet käytännössä omassa työssäsi?
  • Millaisia pedagogisia ja opiskelijan toimijuuden osa-alueita tukevia ratkaisuja voisit ehdottaa omassa yksikössäsi tehtäväksi oheisen opettajan toimijuusraportin avulla?

OHO!

MITÄ?

Opiskelijan toimijuuden analysointi oppimisanalytiikan keinoin tuottaa tarpeellista tietoa oppimisen ja opetuksen kehittämisen tueksi.

MILLOIN?

Toimijuusanalytiikkaa voi hyödyntää kurssikohtaisesti missä vaiheessa opintoja tahansa.

MITEN?

Opiskelijat täyttävät toimijuuskyselyn verkossa. Opiskelijat saavat toimijuudestaan henkilökohtaisen palautteen ja opettajat saavat kyselyn vastauksista kurssikohtaisen koosteen.

Käsitteet

Toimijuus

Opiskelijan toimijuudella tarkoitetaan sitä, miten opiskelija pystyy opiskelutilanteissa vaikuttamaan omaan opiskeluunsa ja ohjaamaan sitä, toimimaan aktiivisesti ja hyödyntämään opiskeluympäristön tarjoamia resursseja. Opiskelijan toimijuus on huomioitu keskeisenä käsitteenä mm. Learning Compass 2030 -viitekehyksessä. Toimijuusanalytiikka yhdistää toimijuuden käsitteellisen mallin oppimisanalytiikan menetelmiin. Toimijuusanalytiikka tarkoittaa tiedon tuottamista opiskelijan toimijuudesta opiskelijan oman reflektion sekä opettajan pedagogisen päätöksenteon tueksi.

Lähteet

Heilala, V., Jääskelä, P., Kärkkäinen, T., & Saarela, M. (tulossa). Understanding the Study Experiences of Students in Low Agency Profile: Towards a Smart Education Approach. In Proceedings of the 1st International Conference on Smart & Communication Technologies SmartICT´19. Leopold Angrisani et al., Lecture notes in electrical engineering, 317. Berlin: Springer.

Jääskelä, P., Heilala, V., Kärkkäinen, T., & Häkkinen, P. (tulossa). Jääskelä, P., Heilala, V., Kärkkäinen, T., & Häkkinen, P. (tulossa). Student Agency Analytics: Learning Analytics as a Tool for Analyzing Student Agency, Behavior and Information Technology., Behavior and Information Technology.

Kärkkäinen, T. & Heikkola, E. (2004). Robust formulations for training multilayer perceptrons, Neural Computation, 16(4), 837–862.

Saarela, M. & Kärkkäinen, T. (2017). Knowledge discovery from the programme for international student assessment. In Learning Analytics: Fundaments, Applications, and Trends. Studies in Systems, Decision and Control, 94, 229–267. Berlin: Springer.

Tutkimus

Jääskelä, P., Poikkeus, A.-M., Vasalampi, K., Valleala, U. M., & Rasku-Puttonen, H. (2017). Assessing agency of university students: validation of the AUS Scale. Studies in Higher Education, 42(11), 1–19.

https://srhe.tandfonline.com/doi/full/10.1080/03075079.2015.1130693?scroll=top&needAccess=true#.Xe9Oc-SP6Uk