TAUSTAA

ALKUSANAT

OHO! Tuo pieni huudahdus iloisesti yllättyneellä ja innostuneella sävyllä kumpuaa varmasti useankin lukijan mieleen, kun lähtee tutustumaan tämän tärkeän ja taiten laaditun OHO!-hankkeen opaskirjan monipuoliseen sisältöön. Oppaan teema, opiskelijoiden hyvinvointi, on äärimmäisen tärkeä, ja jo nopea vilkaisu kokonaisuuteen osoittaa, että emme todellakaan ole keinottomia haasteen edessä.

OHO-opas syntyi osana Opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihanketta, Opiskelukyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen korkeakouluissa (2017–2019). Hanke lähti liikkeelle halusta tehdä jotain konkreettista sen edistämiseksi, että korkeakouluissa opiskelevat nuoret ja aikuiset voisivat paremmin. Terveystutkimukset ovat toistuvasti osoittaneet, että vaikka valtaosa korkeakouluopiskelijoistamme voi hyvin, niin yhä lisääntyvä määrä joutuu kohtaamaan opintojensa kuluessa erilaisia mielialaoireita, stressiä ja yksinäisyyttä. Johtavana hanketta käynnistävänä mottona olikin: ”Jotta kukaan ei jäisi yksin”.

Opiskelijoiden hyvinvointi, heidän kykynsä suoriutua opinnoistaan ja mahdollisuus kokea olevansa osa yhteisöä ovat tavoitteita, joita jokaisessa korkeakoulussa arvostetaan ja joiden saavuttamiseksi ollaan valmiita ponnistelemaan. Monenlaisia käytäntöjä ja innovaatioita onkin kehitetty opiskelijoidemme parhaaksi niin ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissa kautta maan. OHO!-hankkeessa näitä käytäntöjä ja toimijoita koottiin yhteen innostumaan ja innostamaan muita sekä synnyttämään yhteistyössä näkyvämpiä ja vaikuttavampia tuloksia. Haluan lausua kiitokset sekä Opetus- ja kulttuuriministeriölle OHO!-hankkeen rahoittamisesta että kaikille hankkeeseen sitoutuneesti ja upein tuloksin töitä tehneille ihmisille eri korkeakouluissa.

OHO-opas on kolmen vuoden upean yhteistyön tärkeä tulos. Siihen on sisällytetty tietoa ja ymmärrystä opiskelijoiden hyvinvointiin, oppimiskykyyn ja osallisuuteen liittyvistä seikoista sekä tuotu materiaaleja, mittareita ja tukimenetelmiä, joiden avulla hyvinvointia, opiskelukykyä ja osallisuutta voidaan tavoitteellisesti ja tehokkaasti edistää ja vahvistaa. OHO!-hankkeen toiminta ja siten myös oppaaseen kootut tuotokset keskittyvät kolmeen pääteemaan: opintojen hyvä alku, hyvinvointia tukeva pedagogiikka sekä korkeakoulutuksen saavutettavuus. Ajatuksena on, että opaskirjan kautta hyvät käytännöt leviävät, muokkautuvat ja asettuvat omanlaisinaan eri korkeakoulujen rakenteisiin ja toimintoihin. Lopullisena päämääränä on, että voimme ylpeänä havaita, miten kaikki korkeakoulumme ovat osa OHO-verkostoa – opiskelupaikkoja, joissa on tahtoa, ymmärrystä ja osaamista edistää opiskelijoidemme kokonaisvaltaista hyvinvointia, tuloksekasta oppimista ja aktiivista osallisuutta.

Korkeakoulut ovat opiskelijoita ja sivistyksen viljelyä varten. Tämän käsikirjan avulla me kaikki korkeakouluissa työtä tekevät voimme hoitaa tärkeää tehtäväämme entistä paremmin ja vastuullisemmin.


Jyväskylässä 30.11.2019

Marja-Leena Laakso

Koulutuksesta vastaava vararehtori



ESIPUHE

Hyvä lukija,

edessäsi on tällä hetkellä OHO-opas, joka johdattaa Sinua erilaisiin tapoihin huomioida opiskelijoiden opiskelukykyä, hyvinvointia ja osallisuutta. Hienoa, kun olet kiinnostunut tästä perustavaa laatua olevasta asiasta.

OHO! eli Opiskelukyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen korkeakouluissa on toiminut Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamana kehittämishankkeena vuosina 2017-2019. Olemme 11 korkeakoulun voimin tehneet työtä, jotta opiskelijat Suomessa voisivat paremmin opintojensa aikana nyt ja tulevaisuudessa. Tehtävämme korkeakouluyhteisöissä on tukea opiskelijoita ja toimia yhdessä heidän kanssaan, jotta heidän kasvunsa hyvinvoiviksi kansalaisiksi ja asiantuntijoiksi toteutuu.

OHO-oppaaseen on koottu käytännön menetelmiä ja tutkittua tietoa, joiden avulla voit laaja-alaisesti edistää opiskeluhyvinvointia yhteisössäsi ja yhteisösi kanssa. Opas koostuu OHO-verkoston asiantuntijoiden laatimista artikkeleista, joissa avataan kehitettyjä menetelmiä ja annetaan vinkkejä niiden hyödyntämiseen. Kunkin artikkelin päättää menetelmien ytimet tiivistävä OHO-laatikko sekä käytettyjen käsitteiden määritelmät. Oppaan loppuun on koottu hakemistoksi artikkeleissa käytetyt käsitteet sekä kaikki lähteet lähdeluetteloksi.

Se, että parhaillaan luet opastamme, kertoo meille, että olet kiinnostunut kehittämään opiskelijoiden oppimisympäristöjä ja -yhteisöjä. Olemme tästä hyvin iloisia ja samalla kutsumme sinua yhteistyöhön, jonka tavoitteena on saada kaikki Suomen korkeakoulut OHO-korkeakouluiksi vuoteen 2030 mennessä. Työtä tämän eteen on vielä paljon tehtävänä.

Mitä tämä yhteistyö sitten voisi olla käytännössä? Ensiksikin ehdotamme, että lukiessasi tätä opasta toimit kriittisenä ystävänä ja annat palautetta kaikesta siitä, mikä vahvistaa tai laajentaa tämän oppaan sisältöjä. Toiseksi toivomme, että voisit kertoa, millaisia hyviä käytäntöjä, kehittämishankkeita ja tutkimuksia teidän talossanne jo tehdään tai suunnitellaan tehtäviksi. Kolmanneksi, mitäpä jos jatkossa voisimme yhdessä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa järjestää opiskeluhyvinvoinnin kiertueita korkeakoulupaikkakunnilla? Mitä ja millaisia ne olisivat, sitä voimme yhdessä suunnitella ja toteuttaa.

Tämä opas on siis tarkoitettu hyödynnettäväksi, täydennettäväksi ja kehitettäväksi yhdessä. Voit toimittaa oppaan äärellä syntyneitä ajatuksiasi ja kommenttejasi Avoimet oppimateriaalit (AOE) -palveluun1, jossa OHO-opas tulee ilmestymään omana oppimateriaali-sivunaan kevään 2020 aikana.

Synnytetään ja kootaan yhteisöllisesti ja entistä moniäänisemmin uusia tapoja tukea hyvinvointia korkeakouluissa. Toivomme, että OHO-opas kuluu käytössäsi ja voit tuoda siihen oman, ainutlaatuisen osaamisesi. Kiitos, kun välität!


Jyväskylässä 20.12.2019

Toimittajat

Ulla Klemola

OHO!-hankkeen johtaja

Heini Ikäheimo

OHO!-koordinaattori

Tytti Hämäläinen

OHO!-hankeavustaja



OHO!-hankkeen juuret

Vaikka nimestä saattaisi niin luulla, OHO!-hanke ei ole yllätys. Pikemmin se on looginen jatkumo korkeakouluissa meneillään olevassa kehityksessä. Hankkeen syntyyn ja sen aihevalintoihin vaikuttivat ainakin kolme taustatekijää.

Ensinnä koulutusrakenteita tehostavat ja opintosuoritteita painottavat toimenpiteet ovat olleet vahvasti huomion keskiössä korkeakouluissa. 2000-luvun korkeakoulutusta kuvaavia avainsanoja ovatkin: opintotukikuukausimäärä, tutkintotavoite, uusi yliopistolaki, uusi ammattikorkeakoululaki, lakien muutokset, opintoaikojen lyhentäminen, 55 opintopisteen suoritusraja, työllistyminen, rahoitusleikkaus, lukukausimaksu ja YT-neuvottelut. Toisaalta nämä toimet ovat pakottaneet korkeakouluja enenevässä määrin kiinnittämään huomiota myös itse opiskelijoihin ja opiskeluolosuhteisiin. Korkeakoulupoliittisen paineen lisäys on siis ohjannut korkeakouluja ottamaan vastuuta opiskelijoiden hyvinvoinnista ja opiskeluolosuhteiden toimivuudesta. Se taas on aktivoinut monia korkeakouluja järjestelmälliseen opiskelun tukitoimien kehittämiseen; opiskelijoita ei haluta ajatella enää asiakkaina, vaan kumppaneina.

Toinen tärkeä taustatekijä hankkeen synnyssä oli tarkentuva tutkimustieto opiskelijahyvinvoinnin ongelmista. Eri lähteiden kautta oli toistuvasti noussut esille havainto, että merkittävän suurella joukolla opiskelijoita opiskelu ei syystä tai toisesta suju. Tutkimusten mukaan opiskelijoiden yksinäisyyden kokeminen, opiskeluverkostojen ulkopuolelle jääminen, akateemisten opiskelutaitojen puutteet sekä opiskelumotivaation ongelmat ovat tekijöitä, joiden on todettu vaikuttavan haitallisesti opinnoissa etenemiseen. Muun muassa Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus ja Opiskelijabarometri vuodelta 2012 kertovat, että suurin osa opiskelijoista voi hyvin, mutta mielialaoireita, stressiä, yksinäisyyden kokemusta ja oppimisvaikeuksia esiintyy yleisesti. Kasautuessaan nämä uhkaavat opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä, minkä lisäksi opiskelija helposti jää vaille tutkimuksen osoittaman tärkeimmän viiteryhmänsä, muiden opiskelijoiden tukea. Opintojen viivästymisen lisäksi ongelmat voivat heijastua myös työnhakuun ja työllistyvyyteen. Myös saavutettavuuden esteet, sekä fyysiset että henkiset, vaikuttavat edelleen opintoihin hakeutumiseen ja niissä etenemiseen.

Kolmas taustatekijä oli korkeakoulujen yhteinen, jaettu kiinnostus opiskeluolosuhteiden ja opiskelijahyvinvoinnin kehittämiseen, mikä ilmeni hakemusvaiheessa korkeakoulujen monina yhteistyöaloitteina. Parasta oli, että tämä kiinnostus perustui korkeakouluissa jo meneillään olevaan asiantuntijatyöhön sekä osittain jo olemassa oleviin yhteistyöverkostoihin.

OHO!-hankkeen käynnistämisessä ja hakemuksen laatimisessa olivat vahvasti mukana Jyväskylän yliopiston vararehtori, emerita Helena Rasku-Puttonen ja strategiajohtaja, emeritus Kari Pitkänen sekä hankkeen vastuullinen johtaja Ulla Klemola tukenaan laaja korkeakouluasiantuntijoiden joukko. Laajasta valikoimasta seuloutui OHO!-hankkeen kolmiaiheinen runko, ”tripple helix”, jonka muodostavat opintojen hyvä alku, hyvinvointia tukeva pedagogiikka ja saavutettava korkeakoulu. Kehittämistoimenpiteet päätettiin suunnata seuraaviin teemoihin: opintoihin kiinnittyminen, opiskelumotivaatio, toimijuus, opiskelukyky, opiskelukuormitus ja -hyvinvointi, osallisuutta edistävä pedagogiikka, saavutettavuus ja opintojen aikainen työelämäorientaatio. Työtä ja hankkeen nimeä kuvaaviksi avainsanoiksi valittiin opiskelukyky, hyvinvointi ja osallisuus – siis OHO!

Vuolas ja paineikas suunnitteluprosessi sekä samanaikaisesti Jyväskylän yliopistossa käynnissä ollut opiskelijoiden yksinäisyystutkimus kiteyttivät OHO!-hankkeen ydinajatuksen: hyvin toimivan korkeakoulun tulee toimia niin, että kukaan opiskelija ei jäisi yksin. Näin turvataan se, ettei opiskelija jää ilman apua, omaa yhteisöä tai hyvinvointia tukevia rakenteita ja pedagogisia ratkaisuja. OHO!-hankkeen motto, ”Jotta kukaan ei jäisi yksin”, on muistuttanut tavoitteestamme läpi hankkeen.


Tapio Anttonen

Jyväskylän yliopisto

OHO-hankkeen logo; kaksi keinujaa OHO-tekstin alla

OHO! eli "Opiskelukyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen korkeakouluissa" on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama 11 korkeakoulun yhteinen kehittämishanke vuosille 2017-2019. OHO!:n lähtökohtana on luoda optimaalisia edellytyksiä opiskelulle ja pitää huolta opiskelijasta.