2.2 HOPS-ohjauksella hyvään alkuun

Kaisa Karhu

Oulun yliopisto

HOPS:lla tarkoitetaan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa. Sitä voidaan tarkastella myös opiskelusuunnitelmana, joka auttaa opiskelijaa suorittamaan tutkintonsa määräajassa. Lisäksi HOPS on väline, jonka pohjalta HOPS-ohjauskeskustelua käydään niin ryhmässä kuin henkilökohtaisesti kasvokkain ohjaajan kanssa.

Ohjaus puolestaan on yhteistoimintaa, jolla tuetaan ja edistetään ohjattavan oppimis-, kasvu-, työ- tai ongelmanratkaisuprosesseja vahvistaen ohjattavan omaa toimijuutta. O’Banion (Annala 2007, 25) on kuvannut korkeakouluohjauksen ulottuvuuksiksi tulevaisuuden ja ammatillisten tavoitteiden tarkastelun sekä opiskeluohjelmaan, suuntaukseen, kurssien valintoihin ja aikataulutukseen liittyvien tekijöiden arvioinnin. Korkeakouluopiskelu on Suomessa hyvin itsenäistä ja itseohjautuvaa, eikä sen hallitseminen tapahdu hetkessä vaan vaatii opettelua, tukea ja ohjausta. HOPS-keskustelu on tapa tukea opiskeluun liittyviä oppimis-, opiskelu- ja asiantuntijaksi kasvun prosesseja ja samalla vahvistaa opiskelijan toimijuutta sekä itseohjautuvuutta.

Yhä edelleen opiskelijat kuitenkin mieltävät HOPS:n lähinnä suoritteeksi, joka tulee tehdä osana orientoivia opintoja. Sitä ei nähdä niinkään tavoitteellisena asiantuntijaksi kehittymisen suunnitelmana (HEKS), jolla rakennetaan osaamista ja joka muuttuu opintojen edetessä osaksi ansioluetteloa, CV:tä. Koska tänä päivänä ei voida monenkaan koulutuksen yhteydessä puhua enää ammateista, tulisi katse kääntää ohjauskeskustelussa myös osaamiseen ja siihen pääomaan, mitä korkeakoulutus opiskelijalle antaa. Kansainvälisyysnäkökulma, vaihto-opiskelu ja kansainvälinen harjoittelu ovat myös HOPS:iin liittyviä asioita, jotka ohjauskeskustelussa jäävät helposti huomiotta.

HOPS:iin liittyvänä ohjaustekona voidaankin herätellä opiskelijoita pohtimaan opiskeluaan mitä, miksi, miten, milloin -tyyppisten kysymysten kautta. HOPS on väline, johon opiskelijan sen hetkinen päätöksenteko todentuu ja josta käsin ohjauskeskustelua voidaan käydä.

HOPS-ohjauksen toimijat

HOPS ohjausta tekevät korkeakouluissa monet eri toimijat. On erityisesti nimettyjä HOPS- ohjaajia, opinto-ohjaajia tai -neuvojia, amanuensseja, koulutussuunnittelijoita ja opettajatuutoreita tai omaopettajia. HOPS-ohjaukseen liittyvät vastuut voivat vaihdella toiminimikkeistä riippuen, mutta seuraavia tehtäviä on listattu HOPS-ohjaajan yleisiksi tehtäviksi:

  • HOPSiin liittyvien infojen ja tiedotustilaisuuksien järjestäminen
  • oppiaineen opetussuunnitelmaan tutustuttaminen
  • aikataulujen laatimisen tukeminen
  • vertaistuen antamiseen ohjaaminen
  • edistää ryhmissä rakentavaa ilmapiiriä ja keskustelukulttuuria tukemaan sosiaalista kiinnittymistä
  • ohjata opiskelijaa arvioimaan omaa toimintaansa (reflektointitaito on tulevaisuuden työelämätaito)
  • ohjata opiskelijaa oman osaamisensa tunnistamiseen ja kuvaamiseen
  • ohjata teorian ja käytännön yhteyksien pohtimiseen.
  • Erityisesti omaopettaja tai opettajatuutori on akateeminen asiantuntija, jonka tehtävänä on avata uusille opiskelijoilla opiskeltavaa alaa, sen työelämärelevanssia ja mahdollisuuksia, joita koulutus tarjoaa työelämän näkökulmasta. Opiskelijoita kiinnostaa myös, mitä alalta valmistuneet yleensä tekevät ja minkälaista osaamista heille kertyy. Kurssien sisällöistä puhuminen ja niiden merkityksen avaaminen tukevat opintoihin kiinnittymisessä ja opiskeluun sitoutumisessa. Työelämänäkökulma avaa näkymiä tulevaisuuteen ja antaa merkitystä opiskelulle.

    HOPS-keskustelun käyminen omaopettajan ja opiskelijan välillä on hyödyllistä siksi, että haastattelemalla opiskelijaa omaopettaja osoittaa kiinnostusta opiskelijaa kohtaa, minkä puolestaan on havaittu edesauttavan tätä opiskeluun kiinnittymisessä. Omaopettajan näkökulmasta muita alkuvaiheen ohjauskeskustelun tavoitteita on ensinnäkin opiskelijaan tutustuminen; mitkä hänen lähtökohtansa ovat ja mitä hän tutkinnolla tavoittelee. Toisena on opiskelutaidot eli miten opiskelija on tottunut opiskelemaan, miten hän oppii parhaiten ja minkälaiset tehtävät hän kokee haasteellisina. Kolmantena tavoitteena on arvioida, miten opiskelijaa voisi tarvittaessa tukea, jotta hän selviytyisi opinnoistaan. Tähän tietoon perustuen voidaan keskustelua suunnata muun muassa ajankäytön seuraamiseen ja suunnitteluun sekä opiskelutehtävien pilkkomiseen pienempiin ja hallittavimpiin osiin. Nämä puolestaan auttavat opintojen etenemisessä ja sitä kautta vahvistavat hallinnantunnetta ja opiskeluitsetuntoa.

    Ohjaustoiminnan ja erityisesti ryhmänohjauksen tavoitteeksi voisi määritellä itseohjautuvuuden tukemisen. Uusi oppimisympäristö, uudet asiat ja uudet tavat opiskella saattavat horjuttaa itseluottamusta. Opiskelijat kohtaavat epävarmuuden tunteita, mihin he tarvitsevat tukea. Opiskelijaa voi muistuttaa, että hän on tullut korkeakouluun oppimaan – asioita ei siis tarvitse osata valmiiksi. Opiskeluun liittyvissä asioissa pitää myös osata tehdä päätöksiä. Näistä päätöksistä ja päätöksentekoprosessista on hyvä puhua HOPS-keskustelussa. Keskustelussa voidaan arvioida, miten hyvin valintoihin liittyvät päätökset tukevat opiskelijan tulevaisuuden tavoitteita.

    Opiskelijaa tai opiskelijaryhmää voidaan ohjauksessa herkistää tulevaisuuden pohdinnalle ja työelämäkysymyksiin. Opiskelijan ei tarvitse opintojensa alussa tietää, mikä hänestä ”isona” tulee, vaan tärkeämpää on ryhtyä arvioimaan itseään, kiinnostuksen kohteitaan ja omaa oppimistaan sekä seuraamaan, mitä työelämässä tapahtuu.

    Päästäkseen hyvään alkuun, opiskelija tarvitsee merkityksen opiskelulleen ja jonkinlaisen näkymän tulevaisuuteen, johon tähdätä. Tästä näkökulmasta työelämätiedon lähteille ohjaaminen ja työelämätiedon avaaminen opintojen alkuvaiheessa on perusteltua.

    Turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri on hyvän ohjaussuhteen perusta

    Turvallisuuden kokemus ryhmässä syntyy luottamuksesta, sitoutumisesta, hyväksynnästä, avoimuudesta ja tuen antamisesta. Hyväksyvä ilmapiiri syntyy, kun uskalletaan luottaa siihen, että asioista voi puhua avoimesti tulematta leimatuksi. Opiskelija hyväksytään sellaisena kuin hän on ja häntä tuetaan hänen asioissaan. Sitoutuminen ryhmän toimintaan on viesti luottamuksesta ryhmää kohtaan ja osoittaa halua saavuttaa ryhmän tavoite yhdessä. Ryhmässä voidaan sopia, että toisten asioista ei puhuta ulkopuolisille ja että opiskelijalla on mahdollisuus itse päättää, mitä hän kertoo itsestään ja asioistaan. Toisaalta, jos ei anna itsestään mitään, ei mitään myöskään saa.

    Hyvä keskusteluilmapiiri syntyy ohjaajan kunnioituksesta opiskelijaa kohtaan. Opiskelijan arvostaminen ihmisenä ja työparina siten, ettei hänen kokemuksiaan tai näkemyksiään vähätellä, tukee hyvän keskusteluilmapiirin syntymistä. Ohjaajan osoittama kiinnostus opiskelijaa ja hänen asioitaan kohtaan sekä myötäelämisen taito edesauttavat hyvän ohjaussuhteen luomisessa. Keskeistä ohjauskeskustelussa on yhteisen ymmärryksen saavuttaminen. Tämä edellyttää, että keskustelu käydään samalla aaltopituudella opiskelijan kanssa. Uudelle opiskelijalle monet yliopiston käsitteet ovat vieraita, joten niitä tulisi ensimmäisissä keskusteluissa välttää tai ainakin ne olisi hyvä avata.

    HOPS-ohjaus pienryhmässä

    Keskeinen tarve uudella opiskelijalla on päästä osaksi opiskeluyhteisöä. Kaikki ryhmätoiminta ja myös alkuvaiheen lähiopiskelu auttavat opiskelijoita tutustumaan toisiinsa ja kiinnittymään niin tiedeyhteisöön kuin oppiaineeseen, sikäli kuin ensimmäiset kurssit liittyvät pääaineeseen. Niinpä myös ryhmällä on ohjaava rooli. Yhdessä tekeminen sekä kokemusten jakaminen opiskelun tavoitteista, yleensä opiskelusta, opiskelutaidoista ja substanssista sekä osaamisesta, tukevat ohjauksen tavoitteita sekä opiskeluun liittyvää päätöksentekoa.

    Ryhmäohjaukseen voidaan integroida myös vertaistuutoritoimintaa. Ylempien vuosikurssien opiskelijat, tuutorit, voivat jakaa omia kokemuksiaan HOPS:iin liittyvissä kysymyksissä, kuten sivuainevalinnoissa. Heidän tietonsa ja kokemuksensa oppiaineiden sisällöistä, osaamisesta ja opiskelukäytänteistä auttavat uutta opiskelijaa päätöksenteossa. Opiskelijatuutorit osaavat auttaa myös HOPS:n teknisen puolen (eHOPS/OodiHOPS) toteutuksessa opastaen ja ohjaten HOPS-järjestelmän käytössä ja suunnitelman rakentamisessa. He kykenevät kenties myös asettamaan sanansa helpommin ymmärrettävälle ”opiskelijan kielelle”.

    Tehtäviä ryhmälle

    • Seuraa omaa ajankäyttöäsi kahden viikon ajan. Kerro ryhmässä, mihin aikaasi käytit. Tunnistatko aikavarkaasi? Mihin aikasi oikein menee? Miten muuttaisit ajankäyttöäsi? Keskustelkaa pienissä ryhmissä, mitä havaintoja teitte ajankäytöstänne.
      • Jatko: Tee seuraavan kahden viikon suunnitelma, miten aiot käyttää aikaasi. Perustelkaa suunnitelmanne ja vertailkaa niitä kolmen hengen ryhmissä.
    • Ensimmäiseen tenttiin valmistautuminen: Kertokaa ja jakakaa toisillenne vinkkejä, mitä ja miten tehdä lukusuunnitelma. Laatikaa omat suunnitelmanne.
    • Ottakaa yhdessä selvää eri sivuaineista: mitä, miksi, miten?
      • Opiskelijat jaetaan pieniin ryhmiin kiinnostuksen kohteidensa mukaan. Kukin ryhmä perehtyy yhteen sivuaineeseen oheisten kysymysten kautta ja jakaa tietonsa ja mielipiteensä sivuaineesta koko muulle ryhmälle.
    • Pohdintakysymys: Jos lähtisit vaihtoon, minne menisit ja miksi? Jakakaa ajatuksianne ryhmässä.
    • Pohdintakysymys: Jos tekisit kansainvälisen harjoittelun, mistä organisaatiosta olisit kiinnostunut? Miten lähtisit viemään asiaa eteenpäin? Kuvaa prosessia. Vertailkaa ajatuksianne ryhmässä.
    • Pohdintakysymys: Mieti viisi vahvuutta, joita sinulla on persoonana. Kirjoita ne ylös. Pyydä 2-3 opiskelukaveriasi, jotka jo tuntevat sinut, kuvaamaan kolme sinulle tyypillistä vahvuusaluetta.
      • Löytyikö vastauksistanne yhtäläisyyksiä? Mitä vastaukset sinusta kertovat? Jos yhtäläisyyksiä ei löytynyt, mistä se voisi johtua?

    Henkilökohtainen HOPS-ohjaus

    HOPS:iin pohjautuva ohjauskeskustelu on luonteeltaan dialoginen, joka pohjaa merkitysten jakamiseen ja rakentamiseen. Dialogi on kahden ihmisen välistä, kielen avulla tapahtuvaa, tavoitteeseen pyrkivää vuoropuhelua. HOPS:iin liittyvässä ohjauksessa, kuten ohjauksessa yleensä, ohjattava osallistuu itse aktiivisesti asioidensa käsittelyyn. Keskustelun ydin on opiskelijan omissa tavoitteissa ja lähtökohdissa, jotka on huomioitava opintoja suunniteltaessa. HOPS-keskustelun tarkoitus on vahvistaa ohjattavan toimintakykyä ja sujuvaa opintojen aloittamista. Päätöksentekovastuu on opiskelijalla itsellään, vaikka usein opiskelija janoaakin valmiita vastauksia. HOPS-keskustelussa tuetaan opiskelijaa juuri oman opiskelun suunnittelussa ja siihen liittyvässä päätöksenteossa. Ohjauskeskustelussa tehdään näkyväksi eri asioita ja autetaan opiskelijaa tarkastelemaan ratkaisujaan ja niihin liittyviä perusteluja.

    Opiskelijoiden ohjaukseen sisältyy myös tiedottamista ja neuvontaa, sillä tutkintoon kuuluu tiettyjä pakollisia opintoja ja asioita, jotka opiskelijan tulee huomioida opiskeluun liittyviä suunnitelmia tehdessään. Tiedottaminen ja tiedon jakaminen on sellaisen tiedon välittämistä, jota opiskelija tarvitsee juuri tietyllä hetkellä. Neuvonta on vuorovaikutteisempaa kuin tiedon jakaminen, ja siinä voidaan esimerkiksi eri vaihtoehtoja esittämällä auttaa ohjattavaa päätöksenteossa. Tiedotus ja neuvonta koskevat siis konkreettisempia asioita kuin varsinainen ohjaus; opiskelija voi helposti itse selvittää, onko joku kurssi pakollinen vai ei, mutta joka tapauksessa hän tarvitsee kysymykseensä vastauksen.

    Ohjauskeskustelu voidaan hahmottaa osana opinto-ohjauksen kokonaisuutta ja yhtenä sen menetelmänä. Loppujen lopuksi on kyse siitä, että ihminen kohtaa ihmisen. Tämä on hyvä pitää mielessä, jos epäilee omia kykyjään toimia ohjaajana – pedagogiset taidot, oman tieteenalan tuntemus ja maalaisjärki kyllä riittävät HOPS-ohjausosaamiseksi.

    Ohjauskysymyksiä ryhmä- ja yksilöohjaukseen

    Aloitusvaiheen kysymyksiä

  • Miltä yliopisto-opintojen aloittaminen on sinusta tuntunut?
  • Oletko tältä paikkakunnalta vai tuletko jostain muualta?
  • Oletko jo tutustunut toisiin opiskelijoihin ja saanut kavereita?
  • Onko sinulla asioita/ tekijöitä (esim. perhe, kilpaurheilu-ura), jotka sinun tulee huomioida opintoja suunnitellessasi?
  • Tavoitteisiin liittyviä kysymyksiä

  • Mikä sai sinut valitsemaan juuri tämän pääaineen?
  • Minkälaisia tavoitteita sinulla on opintojesi suhteen? Mitä odotat opinnoiltasi?
  • Millaiset asiat sinua kiinnostavat yleensä?
  • Minkälaisia töitä haluaisit tulevaisuudessa tehdä?
  • Millaisia tehtäviä tai asioita haluat tulevan työsi pitävän sisällään? Mitä sinun pitäisi tehdä saavuttaaksesi siihen tarvittavan osaamisen?
  • Valintakysymyksiä

  • Mikä sivuaine palvelisi tulevaisuuden osaamistarpeitasi?
  • Miten päädyit tälle kurssille/tähän sivuaineeseen? Mikä sai sinut valitsemaan juuri tämän?
  • Mitä tämä sivuaine tuo sinulle suhteessa omiin tavoitteisiisi?
  • Suunnitelman mukaan sinulle kertyy 40 opintopistettä tänä vuonna. Miten päädyit tähän valintaan? Huomioithan opintotukinäkökulman.
  • Suunnitelman mukaan sinulle kertyy 90 opintopistettä tänä vuonna. Miten päädyit tähän? Miten huomioit tämän ajankäytön suunnittelussa? Miten huolehdit palautumisestasi ja jaksamisestasi?
  • Opiskelutaitokysymyksiä

  • Mitkä aineet olivat sinulle lukiossa helppoja, mitkä haastavia?
  • Millaiset tehtävät sujuvat sinulta parhaiten?
  • Millainen oppija olet? Millä tavoin opiskelet ja opit? Mitkä ovat vahvuutesi opiskelijana?
  • Mitä osa-alueita haluaisit tai sinun pitäisi kehittää opiskelijana?
  • Mistä tai minkälaisista tehtävistä olet saanut hyvää palautetta tähän saakka?
  • Mihin olet tyytyväinen itsessäsi opiskelijana?
  • Miten suunnittelet ajankäyttösi?
  • Loppukysymyksiä

  • Onko joitain asioita, jotka sinua mietityttävät HOPS:iin tai opiskeluun liittyen?
  • Onko jotain, mitä haluaisit vielä kysyä/josta haluaisit keskustella?
  • Olisiko jotain, mitä haluat vielä kertoa itsestäsi?
  • Ensimmäisen vuoden jälkeen: toiminta suhteessa tavoitteisiin

  • Minkälaisia tavoitteita sinulla oli tälle lukuvuodelle?
  • Miten arvioisit omaa suoriutumistasi? Onko jotain, mitä tekisit toisin?
  • Miten jaksat? Miten huolehdit palautumisestasi? Onko sinulla vapaa-aikaa, harrastuksia? Tapaatko ystäviä?
  • Mikä on se ensimmäinen pieni muutos, jonka voisit tehdä ja joka auttaisi sinua opinnoissa eteenpäin?
  • Missä olet onnistunut tänä vuonna? Mikä on mennyt hyvin?
  • Missä olisi kehittämistä?

  • Mikä voisi auttaa tässä tilanteessa? Mistä voisit saada tukea?
  • Mihin tartut seuraavaksi?
  • Osaaminen ja opiskelutaidot

  • Jos mietit tämän vuoden kursseja, niin mitä asioita olet oppinut? Minkälaista osaamista olet saavuttanut?
  • Mitä olet oppinut tämän vuoden aikana? Jos sinun pitäisi sanoittaa osaamistasi työnantajalle, mitä kertoisit? (osaaminen on oppimisen toiminnallinen puoli)
  • Jos mietit omaan persoonaasi liittyviä vahvuuksia, niin mitä ne ovat?
  • Jos mietit omia opiskelutaitojasi, niin missä olet vahvoilla? Minkälaiset asiat opiskelussa onnistuvat hyvin?
  • Kerro jokin hyvä oppimiskokemus. Mikä teki siitä hyvän? Missä koit onnistuvasi? Miten voisit hyödyntää tätä kokemusta muissa oppimistilanteissa?
  • Mitä olet oppinut itsestäsi oppijana ja opiskelijana? Miten hyödynnät vahvuuksiasi ja kehität itseäsi?
  • Miten voisit hyödyntää näitä vahvuuksiasi opiskelussa ja opintojen suunnittelussa?
  • Missä opiskeluun liittyvissä asioissa haluaisit kehittyä? Mitkä asiat ja opiskeluun liittyvät tehtävät koet haastavina?
  • Mitä odotat opiskelulta tulevan lukuvuoden aikana?
  • OHO!

    MITÄ?

    HOPS-ohjauksella tarkoitetaan ohjauksellisia vuorovaikutustilanteita niin ryhmässä kuin henkilökohtaisesti ohjaajan ja ohjattavan välillä. Ohjauksella tuetaan opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimista, opiskelijan tavoitteiden asettamista, asiantuntijaksi kasvua, oppimis-, opiskelu- ja ongelmanratkaisuprosesseja, ohjattavan tavoitteisiin perustuvia valintoja ja päätöksentekoa sekä itseohjautuvuutta.

    MIKSI?

    HOPS-ohjauksella autetaan opiskelijaa pääsemään sujuvasti opintojen alkuun sekä saavuttamaan hallinnan ja merkityksen tunteen opiskelussaan.

    MILLOIN?

    HOPS-ohjauksen painopiste on opintojen alussa, mutta sitä tehdään tarvittaessa pitkin opintopolkua.

    MITEN?

    HOPS-ohjausta tehdään ryhmissä, ohjaajan kanssa kahden kesken tai vertaisohjauksena.

    Käsitteet

    HEKS

    Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma.

    HOPS

    HOPS on henkilökohtainen opinto-/opiskelusuunnitelma, jonka avulla tutkinto tulee suoritetuksi määräajassa. Se on myös väline, jonka pohjalta voidaan käydä ohjauskeskustelua niin ryhmässä kuin opiskelijan kanssa henkilökohtaisesti kasvotusten.

    HOPS-ohjaus

    HOPS-ohjaus on konkreettisen opintosuunnitelman kautta käytävä ohjauskeskustelu, jossa tuetaan opiskelijan asiantuntijaksi kasvua sekä oppimis-, opiskelu- ja ongelmanratkaisuprosesseja liittyen ohjattavan tavoitteisiin, valintoihin, aikataulutukseen ja muihin opiskeluun sekä oppimiseen liittyviin asioihin.

    Ohjaus

    Ohjaus on yhteistoimintaa, jolla tuetaan ja edistetään ohjattavan oppimis-, kasvu-, työ- tai ongelmanratkaisuprosesseja niin, että ohjattavan oma toimijuus vahvistuu.

    Omaopettaja ~ opettajatuutori

    Koulutusohjelmassa toimiva omaopettaja on osa opiskelijan ohjausverkostoa korkeakoulussa. Omaopettaja tai opettajatuutori neuvoo ja ohjaa opiskelijaa erityisesti opintojen alkuvaiheessa ja perehdyttää opiskelijaa vertaistuutorien kanssa opintojen käytänteisiin. Omaopettaja on opiskelijan lähiohjaaja, joka osaa antaa tietoa myös opiskelijoille suunnatuista palveluista. Hän seuraa oman ryhmänsä opintojen etenemistä ja tarjoaa tukea opiskelun solmukohdissa.

    Lähteet

    Aalto, M. (2002). Parjaavasta kolautteesta korjaavaan palautteeseen. Ryttylä: My Generation cop.

    Annala, J. (2007). Merkitysneuvotteluja hopsista ja sen ohjauksesta. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. Väitöskirja.

    Heikkilä, A., Mikkonen, J., Nieminen, J. & Vehviläinen, S. (2009). HOPS-ohjaus yliopistossa. Teoksessa Lindblom-Ylänne, S. & Nevgi, A. (toim.), Yliopisto-opettajan käsikirja (s. 372–379). Helsinki: WSOYpro.

    Mäkinen, M. & Annala, J. (2011). Opintoihin kiinnittyminen yliopistossa. Teoksessa Mäkinen, M., Korhonen, V., Annala, J., Kalli, P., Svärd, P. & Värri, V.-M. (toim.), Korkeajännityksiä. Kohti osallisuutta luovaa korkeakoulutusta (s. 59–80). Tampere: Tampere University Press.

    Nummenmaa, A. R. (2005). Henkilökohtainen ohjauskeskustelu. Teoksessa Nummenmaa, A. R., Lairio, M., Korhonen, V. & Eerola, S. (toim.), Ohjaus yliopiston oppimisympäristöissä (s. 89–101). Tampere: Tampere University Press.

    Onnismaa, J. (2007). Ohjaus- ja neuvontatyö. Aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Helsinki: Gaudeamus.

    Penttinen, L. & Skaniakos, T. (2011). Ohjauskeskustelusta ryhmäohjaukseen. Teoksessa Penttinen, L., Skaniakos, T., Ansela, M. & Plihtari E. (toim.), Hops-ohjaus. Osaamista, yhteistyötä ja hyvinvointia (s. 24–46). Jyväskylä: Kopijyvä Oy.

    Salmela-Aro, K. & Read, S. (2017). Study engagement and burnout profiles among Finnish higher education students. Burnout Research, 7, 21–28.

    Skaniakos, T. (2011). HOPS tukee opintoja ja kasvua asiantuntijuuteen. Teoksessa Penttinen, L., Skaniakos, T., Ansela, M. & Plihtari E. (toim.), Hops-ohjaus. Osaamista, yhteistyötä ja hyvinvointia (s. 7–12). Jyväskylä: Kopijyvä Oy.

    Vehviläinen, S. (2014.) Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press.