3.7. Saavutettava opetus ja ohjaus hyvinvoinnin ja oppimisen edistäjänä

Päivi Pynnönen

Hämeen ammattikorkeakoulu

Seija Eskola ja Anneli Muuronen

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Saavutettava korkeakoulu on monenlaiset oppijat huomioon ottava. Myös hitaamman opiskelutahdin mahdollistava. Inhimillinen. Joustava. Opinto-ohjaukseen ja tukeen panostava. Sekä opiskelijoiden että henkilökunnan hyvinvoinnista huolehtiva. Maksuton. Ei niin jatkuvassa muutoksessa, vaan enemmän perusasioihin keskittyvä.

(Opiskelijan vastaus saavutettavuuskyselyyn)

Korkeakouluissa opiskelijan kokonaisvaltaista hyvinvointia eli psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistymistä ja vahvistumista tukevat osaltaan saavutettava opintojen ohjaus ja opetus sekä osallisuus korkeakouluyhteisössä. Ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijaa opiskeluun liittyvissä käytännön asioissa ja urasuunnittelussa, ja näin edistää opintojen sujuvaa etenemistä. Jotta kaikkien opiskelijoiden yhdenvertaisuus ja osallisuus yhteisössä toteutuisi, on korkeakoulun oltava mahdollisimman esteetön ja saavutettava.

Saavutettavuudella tarkoitetaan tässä sitä, miten hyvin korkeakoulun tilat, sähköiset järjestelmät, oppimisympäristöt, opetusmenetelmät ja asenneilmapiiri mahdollistavat henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan monenlaisten sekä erilaisissa elämäntilanteissa elävien opiskelijoiden osallisuuden ja yhdenvertaisuuden. Tässä artikkelissa esitellään saavutettavan opetuksen, ohjauksen ja tuen osatekijöitä, jotka ovat osa OHO!-hankkeessa kehitettyä saavutettavuuskriteeristöä.

Kuvio 1. Saavutettavan opetuksen, ohjauksen ja tuen osatekijät.

Pedagoginen saavutettavuus

Pedagogisen saavutettavuuden kannalta tietotaito on kaiken avain. Se tarkoittaa, että opetushenkilöstöllä on oltava riittävä osaaminen saavutettavan opetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tämän takia korkeakoulun tulisi tarjota opetushenkilöstölle säännöllisesti tehtävien mukaista ja ajantasaista koulusta. Korkeakoulussa tulisi olla nimetty henkilö tai taho, jolta opetushenkilöstö saa myös tukea oman opetuksen ja ohjauksen kehittämiseen. Tärkeää on, että henkilöstö on tietoinen tästä tuesta ja opiskelijan ohjaus- ja tukipalveluista.

Saavutettavassa opetuksessa käytetään monipuolisia opetusmenetelmiä, jotka ovat monikanavaisia ja joiden käytössä otetaan huomioon opiskelijoiden tarpeet. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset tavat oppia, ja opiskelijoilla on tarvittaessa mahdollisuus yksilöllisiin ratkaisuihin. Tärkeää on, että opetuksessa painottuu ohjaava ja opiskelijaa arvostava ote. Saavutettavuuskyselyssä eräs opiskelija kirjoittikin: ”Opintojani on tukenut se, että opettajat ovat olleet ystävällisiä ja helposti lähestyttäviä. Asioista on tiedotettu monipuolisesti ja lisäksi ilmapiiri on muutenkin ollut kannustava.”

Korkeakoulun arvioinnissa tulisi käyttää monipuolisia ja monenlaisille oppijoille soveltuvia arviointimenetelmiä. Saavutettavassa arvioinnissa on mahdollisuus yksilöllisiin järjestelyihin, kuten lisäaikaan, apuvälineisiin, rauhalliseen tilaan tai suulliseen täydentämiseen kirjallisessa kokeessa. Arviointikriteerien tulee olla selkeitä, ja myös opiskelijan pitää tietää arvioinnin perusteet. Keskeistä on myös mahdollisuus saada palautetta oppimisestaan ja osaamisestaan säännöllisesti.

Oppimisympäristöt ja materiaalit 

Korkeakoulussa käytettävien oppimisympäristöjen tulisi olla kaikille saavutettavia ja oppimisen kannalta tarkoituksenmukaisia. Myös käytettävien oppimateriaalien tulee olla helposti ja riittävän ajoissa saatavilla. Saavutettavuuskyselyiden mukaan moni opiskelija hyötyisi opetusmateriaalien saamisesta etukäteen. Tärkeää on myös, että oppimateriaalit ovat monikanavaisia ja selkeitä visuaalisesti sekä kielellisesti. Myös opiskelijoiden perehdytys käytettäviin oppimisympäristöihin sekä tuen mahdollistaminen oppimisympäristöjen materiaalien käytössä opiskelun aikana on varmistettava.

Saavutettavassa korkeakoulussa myös kirjaston henkilöstö edistää yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumista toiminnallaan. Korkeakoulujen kirjastopalveluissa ja kirjaston ympäristöissä otetaan huomioon opiskelijoiden yksilöllisiä tarpeita, kuten esimerkiksi mahdollisuus laina-aikojen pidennykseen ja häiriöttömiin opiskelutiloihin. Opiskelijalla on mahdollisuus saada saavutettavalla tavalla ohjausta kirjaston tiedonhaun järjestelmien käytössä ja alansa kirjallisuuden etsinnässä. Saavutettavuus otetaan huomioon korkeakoulun kirjaston hankinnoissa. Tärkeää on, että korkeakoulun kirjasto tekee yhteistyötä Celia-kirjaston kanssa, jolloin opiskelijalla on mahdollisuus hyödyntää monipuolisesti äänikirjapalveluja.   

Opintojen henkilökohtaisuus 

”Joustavat tavat ja ajat suorittaa opintoja ovat tärkeitä elämäntilanteiden muuttuessa. Välillä on ollut hyödyllistä, että opintoja voi suorittaa itsenäisesti, mutta kontaktiopetus on tärkeää, sillä silloin tapaa muita opiskelijoita, mikä on henkisen hyvinvointini ja jaksamiseni kannalta olennaista.” 

(Opiskelijan vastaus saavutettavuuskyselyyn)

Opintojen alkuvaiheessa opintojen suunnittelu ja sen tuki edistää opintojen sujumista ja sitouttaa opintoihin. Henkilökohtainen opintosuunnitelma, HOPS, laaditaan opintojen alussa, ja sitä päivitetään opintojen ajan. Opiskelijoiden opiskelutaitoja arvioidaan useasti opiskelun alkuvaiheessa, mutta opiskelijoiden tulee saada tietoa ja tarvittavaa tukea opiskelutaitojensa kehittämiseen koko opintojen ajan. Näitä taitoja tukevat esimerkiksi korkeakoulujen orientaatiokurssit, opiskelutaitokurssit, opintojen aikataulutus ja opinnäytetyön ohjaus. Korkeakoululla tulisi olla toimintamallit ohjauksen antamiseen opintojen eri vaiheissa, kuten opintojen alussa, opintojen aikana, opinnäytetöiden tekemisessä, opiskelijavaihdossa, korkeakouluharjoittelussa ja opintojen lopussa.

”Tutkinnon rakenne pitää luoda itse puutteellisella ymmärryksellä korkeakouluopintojen sekä työelämän oleellisista vaatimuksista. Opintoja tai niiden edistymistä ei seurata osaavan henkilön toimesta vasta kuin ongelmatilanteissa, jolloin Kela ryhtyy yleensä tukien takaisinperintään.” 

(Opiskelijan vastaus saavutettavuuskyselyyn)

Korkeakoulussa opiskelijoiden tulisi olla tietoisia heille tarjottavista ohjauspalveluista, minkä osana opiskelijan olisi löydettävä helposti yhteystiedot niistä henkilöistä, jotka tarjoavat ohjausta ja tukea. Opintojen suunnittelun tueksi tarvittavan tiedon tulisi löytyä helposti myös korkeakoulun verkkosivuilta. Tämän tiedon tulisi olla monipuolista ja selkeää informaatiota. Ohjausta on myös annettava toimintamallien mukaan. Ohjauksesta tulee vaikuttavaa, kun sitä tarjoavalla henkilöstöllä on asiantuntemusta ja riittävät resurssit.

”Opettajien kanssa on voinut jonkin verran sopia joustavammista suorituksista tai palautuksista, mutta yleisiä ohjeita tai hyviä käytäntöjä ei ole olemassa tiedekunnalla saati yliopistolla. Mikäli on, minulle ei niistä ole kerrottu tai niiden käyttöön ohjattu.” 

(Opiskelijan vastaus saavutettavuuskyselyyn)

Opiskelijoiden yksilölliset tarpeet tulisi kuvata HOPS:ssa. Sen laadinnassa tulisi huomioida opiskelijoiden yksilölliset opintoihin vaikuttavat asiat, kuten perhesuhteisiin, elämäntilanteeseen, kielitaitoon, toimintakykyyn tai oppimiseen liittyvät seikat. HOPS sisältää tarvittaessa yksilöllisen tuen ja ohjauksen suunnitelman. HOPS:ia tulisi päivittää koko opiskeluajan säännöllisissä ohjauskeskusteluissa ja hyödyntää opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja opiskelijan arvioinnissa sekä myös urasuunnittelussa ja työllistymisen tukemisessa.   

Tuki- ja ohjauspalvelut

Tärkeää on, että opetushenkilöstö ja tukipalvelut toimivat yhteistyössä opiskelijoiden yksilöllisyyden huomioon ottamiseksi. Kun opetushenkilöstö tuntee tuki- ja ohjauspalvelut, mahdollistuu myös opiskelijoiden ohjaus näiden palvelujen piiriin. Opetushenkilöstön tulisi osata hyödyntää myös omassa työssään saavutettavuuteen liittyviä tuki- ja ohjauspalveluita, kuten kuraattorin tai opintopsykologin opiskelijoille tarjoamia palveluja.

”Tiedän, että opintopsykologeille on pitkä jono, joten en kehtaa ruuhkauttaa tilannetta entisestään.”

(Opiskelijan vastaus saavutettavuuskyselyyn)

Korkeakoulun pitää tarjota riittävästi opiskelijoiden hyvinvointiin, opiskelukyvyn ylläpitämiseen ja elämänhallintaan liittyviä palveluita. Hyvinvointia tukevissa palveluissa tulee olla tarvittava määrä henkilöstöä ja erityisasiantuntemusta, kuten esimerkiksi opintopsykologit, saavutettavuudesta vastaavat henkilöt sekä häirinnän ja kiusaamisen vastaiseen työhön nimetyt vastuuhenkilöt. Keskeistä palveluiden tarjoamisessa on huomioida myös se, että ne ovat monenlaisten käyttäjäryhmien saavutettavissa ja palveluiden järjestämisessä on huomioitu muun muassa opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet, oppimiseen liittyvät haasteet, vammat ja sairaudet. Palvelujen tarkoituksenmukaisuutta, riittävyyttä ja laatua tulee seurata jatkuvasti palautteen avulla. Tässä toiminnassa OHO!- hankkeessa laadittua saavutettavuuskriteeristöä voidaan erinomaisesti hyödyntää kaikissa korkeakouluissa.    

Korkeakouluharjoittelu ja opiskelijavaihto

Saavutettavuus tulee huomioida myös korkeakouluharjoittelussa ja työnantajien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Harjoittelun suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon opiskelijan yksilölliset vahvuudet ja tuen tarpeet. Korkeakoululla tulee olla ohjeistus saavutettavan harjoittelun ja työelämäyhteistyön toteuttamiseksi, ja ohjeistus tiedotetaan myös harjoittelun ohjaajille sekä työnantajille. 

Tarvittaessa opiskelija, harjoittelun ohjaaja ja työnantaja sopivat yhdessä saavutettavan harjoittelun toteuttamisesta. Opiskelija saa tarvitsemansa tuen ja ohjauksen ennen harjoittelua, harjoittelun aikana ja sen päätyttyä. Saavutettavuus on mukana myös kansainvälisessä harjoittelussa ja opiskelijavaihdossa, joihin on sisällytetty ohjeistukset ja käytännöt saavutettavuuden toteutuksesta kansainvälisessä harjoittelussa ja opiskelijavaihdossa. Tällöin opiskelija saa tarvitsemansa tiedon, tuen ja ohjauksen ennen kansainvälistä harjoittelua tai vaihtoa, harjoittelun tai vaihdon aikana ja sen päätyttyä. Niin kotimaassa kuin ulkomaillakin tehdystä harjoittelusta sekä vaihto-opiskelusta tulisi kerätä palautetta. Palautetta seuraamalla ja siihen reagoimalla tukea ja ohjausta voidaan kehittää.

Erityisjärjestelyt 

”Olen suuren kiitoksen velkaa korkeakouluni saavutettavuusvastaavalle. Hänen tukensa ansiosta sain opintojen alussa kirjallisen suosituksen, jonka mukaan oppimisympäristöt tulisi valita siten, että pystyn häiriöttä osallistumaan kursseille.” 

(Opiskelijan vastaus saavutettavuuskyselyyn)

Opiskelijalla on oltava mahdollisuus saada yksilöllisiä järjestelyjä koko opiskelunsa ajan. Opiskelijan tulisi löytää helposti tietoa erilaisista yksilöllisistä järjestelyistä, kuten mahdollisuudesta lisäaikaan, apuvälineisiin, rauhalliseen tilaan, mukautettuun laina-aikaan tai Celian palveluihin. Ennen opintojen aloittamista uusia opiskelijoita tulee informoida siitä, miten opiskelun yksilöllisiä järjestelyjä voi hakea ja miten saada tukea yksilöllisten järjestelyjen hakemiseen ja toteutumiseen koko opiskelun ajaksi.

Opiskelun yksilöllisiä järjestelyjä tulisi olla käytössä monipuolisesti ja järjestelyt tulisi suunnitella aina opiskelijan tarpeista lähtien. Opiskelijoilta ja henkilöstöltä on tärkeää kerätä säännöllisesti palautetta järjestelyjen toteutumisesta ja toimivuudesta. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus tehdä valitus korkeakoululle, mikäli luvatut järjestelyt eivät toteudu.  

”Lukihäiriön esteet tulevat esiin tietokoneella kirjoittaessa tai lukiessa koneelta. Opettajat eivät halua tai pysty ottamaan tätä millään tasolla huomioon. Osa opiskelumateriaaleista on vain verkossa saatavilla.” 

(Opiskelijan vastaus saavutettavuuskyselyyn)

Osallisuus ja yhteisöllisyys korkeakoulussa 

Pedagogisilla ratkaisuilla voidaan edistää opiskelijoiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Kaikkien korkeakouluyhteisöön kuuluvien yhteistyö edistää koko korkeakoulun saavutettavuutta. Tärkeää tässä on myös opiskelijajärjestöjen ja ylioppilaskuntien toiminta. Kaikilla opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus saada tukea edunvalvontaan saavutettavuus- ja yhdenvertaisuusasioissa. Jotta kaikilla opiskelijoilla olisi mahdollisuus osallistua opiskelijajärjestöjen ja ylioppilaskunnan toimintaan, on myös niiden toiminnassa otettava huomioon opiskelijoiden moninaisuuden näkökulmat. Saavutettavuuskyselyissä nousi esiin, että opiskelijajärjestöjen toimintaan oli välillä vaikea päästä mukaan, ja myös koettiin, että toiminta on suunnattu vain tietylle kohderyhmälle. Myös korkeakoulun tutortoiminnassa ja -koulutuksissa tulee huomioida saavutettavuus ja sen jatkuva edistäminen. 

Tulevaisuuden korkeakoulu 

Jos korkeakoulu arvostaa oppimista, opiskelijoitaan ja heidän valmistumistaan, rakentaa se oppimisympäristönsä tulevaisuudessa yhä vahvemmin oppimista tukevaksi. Tällöin korkeakoulun opetus edistää yksilöllistä oppimista ja panostaa yhä enemmän koko opintojen ajan tapahtuvaan uraohjaukseen. Opiskelijoiden oppimisprosessit ovat suunniteltuja, ja opiskelijoilla on mahdollisuus saada apua ja tukea niiden rakentamiseen opintojen ohjaajilta ja erityisopettajilta. Korkeakoulun opiskelupolut ovat esteettömiä, ja opiskelu korkeakoulussa on kaikille sen opiskelijoille saavutettavaa.  Opiskelijoiden oppimistulokset ovat tavoitteeksi asetetun osaamisen mukaisia, ja oppimistulokset ovat seurausta opiskelijan työskentelystä. Tällöin opiskelijan opiskelukyvyn kokonaisvaltainen tukeminen on ymmärretty hyvän oppimisen oleelliseksi edellytykseksi jokaisessa Suomen korkeakoulussa.

Tehtävä

Tutustu saavutettavuuskriteeristöön (lähdeluettelossa) ja etenkin sen teemoihin Opetus ja oppiminen sekä Tuki ja ohjaus. Miten arvioisit näiden teemojen toteutumista omassa korkeakoulussasi saavutettavuuskriteeristön avulla?

OHO!

MITÄ?

Saavutettava korkeakoulu on tulevaisuuden korkeakoulu. Saavutettavuuskriteeristö on suunniteltu työkaluksi ja arvioinnin välineeksi saavutettavuuden arvioimiseksi ja sen edistämiseksi korkeakoulun toiminnassa ja käytänteissä.

MILLOIN?

Saavutettavuus kattaa kaiken opetuksen ja ohjauksen aina opintojen alkamisesta ja suunnittelusta opiskelijan valmistumiseen ja työelämään siirtymiseen. Saavutettavuus on taattava jo myös opintoihin hakeutumisvaiheessa ja opiskelijavalinnassa.

MITEN?

Saavutettavuuden tulee olla lähtökohta kaikkea opetusta ja ohjausta suunniteltaessa ja järjestettäessä. Tämä kattaa niin opetuksen fyysiset tilat, digitaaliset ympäristöt, opetusmenetelmät ja -materiaalit kuin toimintakulttuurin. Yksilölliset erityisjärjestelyt mahdollistavat ja kohtuulliset mukautukset tukevat opiskelijan osallisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia opiskella korkeakoulussa.

MIKSI?

Saavutettava ohjaus ja opetus sekä osallisuus korkeakouluyhteisössä tukevat opiskelua ja opiskelijan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Saavutettavuuden toteuttamiseen velvoittavat kansainväliset sopimukset, yhdenvertaisuuslaki sekä muu lainsäädäntö.

Käsitteet

Saavutettavuus, esteettömyys, yhdenvertaisuus, inkluusio

Saavutettavuuden lähikäsitteitä ovat esteettömyys, yhdenvertaisuus sekä inkluusio. Näissä kaikissa pyritään kaikkien yhdenvertaiseen osallistumiseen. Design for all -periaatteessa ympäristöjen, tuotteiden ja palvelujen suunnittelussa ja strategioissa otetaan huomioon saavutettavuus ja esteettömyys kaikille käyttäjille.

Saavutettavuusdirektiivissä saavutettavuus ymmärretään suppeammin. Siinä sillä tarkoitetaan digitaalista saavutettavuutta. Saavutettavuusdirektiivin ja sitä seuranneen lainsäädännön mukainen digitaalinen saavutettavuus tarkoittaa, että verkkosivut ja mobiilisovellukset sekä niiden sisällöt ovat sellaisia, joita kuka tahansa voi käyttää ja ymmärtää, mitä niissä sanotaan.

Lähteet

Korkeakouluoppimisen laadun sinivalkoiset linjaukset.  Korkeakoulupedagogiikkaa yhteistyössä -hanke. – https://www.oamk.fi/files/9015/1619/6924/B-W-paper_2018b.pdf

Lehto, R., Huhta, A. & Huuhka, E. (2019). Kaikkien korkeakoulu? Raportti OHO!-hankkeessa vuonna 2018 tehdyistä korkeakoulujen saavutettavuuskyselyistä.

Penttilä, J. 2012. Hitaasti, mutta varmasti? Saavutettavuuden edistyminen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2000-luvulla. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012:10. 

Salmela-Aro K., Kiuru N., Leskinen E. & Nurmi J-E. (2009b). School Burnout Inventory (SBI): Reliability and Validity. European Journal of Psychological Assessment, 25(1), 48–57.

Materiaalia

Saavutettavuuskriteeristö – Väline korkeakoulun saavutettavuuden arviointiin. OHO!-hanke 2019. – Saavutettavuuskriteeristo.pdf