3.3. Hyvinvointitaidot osana akateemisia opiskelutaitoja
Raimo Lappalainen, Katariina Keinonen ja Ana Gallego
Jyväskylän yliopisto
Kaikenlaiset tunteet kuuluvat elämään ja myös opiskeluun.
Hyvinvointitaidot-luennolla opitaan psykologista joustavuutta
Viime vuosien tutkimus on identifioinut taitoja, jotka ovat yhteydessä niin yleiseen hyvinvointiin, työhyvinvointiin kuin masennusoireisiin ja ahdistuneisuuteen. Näitä taitoja voidaan nimittää yleisesti psykologisen joustavuuden taidoiksi. Psykologisen joustavuuden taitoja voidaan opettaa myös korkeakouluopiskelijoille. Tämä on tärkeää jo siitäkin syystä, että tutkimustieto viittaa siihen, että noin 30% korkeakouluopiskelijoista raportoi masennusoireita. Myös ahdistus- ja stressioireet ovat varsin yleisiä opiskelijoiden joukossa. Oireisiin puuttuminen ja vaikuttaminen varhaisessa vaiheessa voi olla yhteiskunnallisesti erittäin hyödyllistä. Jyväskylän yliopistossa on hyvinvointitaitoja opetettu lukuvuodesta 2017–2018 alkaen yhden 1,5 tunnin luennon aikana.
Pitääkö meidän kysyä useammin: ”Miten tämä opintojakso liittyy sinulle henkilökohtaisesti tärkeisiin asioihin”? Unohdammeko kytkeä opetuksen laajempaan kokonaisuuteen?
Jyväskylän yliopistossa luento toteutettiin hyväksymis- ja omistautumisterapian periaatteiden ja menetelmien mukaisesti, ja siinä käsiteltiin opiskelijoiden hyvinvointia ja heidän kohtaamiaan haasteita kuten stressiä, uupumusta, ahdistusta ja mielialan vaihtelua. Lisäksi luennolla kuvattiin psykologisen joustavuuden keskeisiä periaatteita ja menetelmiä, joihin kuuluvat muun muassa arvotyöskentely (omien arvojen tunnistaminen ja niiden mukaan eläminen), etäisyyden ottaminen sekä hyväksyvä asenne ja suhtautuminen omiin ajatuksiin ja tunteisiin. Luennolla opiskelijat tunnistivat opiskeluun liittyviä haasteita ja esteitä, erityisesti ajatusten ja tunteiden vaikutusta omaan opiskeluun, kuten opinnäytetyön kirjoittamiseen. He selkeyttivät itselleen, mikä on tärkeää omassa elämässä ja miten nämä henkilökohtaiset arvot liittyvät opintoihin.
Opiskelijat tekivät luennon aikana neljä erilaista luennon aiheeseen liittyvää tehtävää, joista he keskustelivat pareittain tai pienryhmissä. Lisäksi luennoitsija luki kolme noin 5 minuutin pituista kokemuksellista harjoitusta. Harjoituksen tarkoituksena oli auttaa opiskelijoita ottamaan uudenlaisen näkökulman omaan itseensä sekä opinnoissa esiintyviin haastaviin tilanteisiin.
Epämiellyttävien tunteiden kuten ahdistuksen ja alakuloisuuden kanssa voi myös toimia. Ei tarvitse odottaa niiden poistumista.
Luennon alussa ja lopussa tehty itsearviointi viittasi siihen, että jo tunnin mittaisen luennon aikana opiskelijoiden psykologisen joustavuuden taidot olivat lisääntyneet. Muutos oli pieni, mikä on tietysti luonnollista vasta yhden luennon tai harjoituskerran jälkeen. Kokemus kuitenkin osoitti, että opiskelijoiden hyvinvointitaitoihin on mahdollista vaikuttaa sisällyttämällä psykologista joustavuutta edistäviä ohjeita, kokemuksellisia harjoituksia ja pienryhmäkeskustelua osaksi opintoja. Opetuksen yhdistetyt lyhyet ohjeet, vihjeet ja harjoitteet voivat olla tehokas tapa tukea opiskelijoiden hyvinvointia ja opinnoissa jaksamista laaja-alaisesti.
Kehitystyön aikana yhdelle luennolle osallistui suurimmillaan yli 100 opiskelijaa, mikä osoitti, että menetelmiä on mahdollista soveltaa myös massaluennoilla. Voidaan siis perustellusti ajatella, että menetelmiä on hyvä hyödyntää osana normaalia opetustoimintaa.
Seuraavaksi esitellään esimerkkejä harjoituksista ja tehtävistä, joita hyvinvointitaitojen opetukseen voi sisällyttää.
Hyvinvoinnin edistäminen osaksi korkeakoulujen toimintaa
Tehtävä 1.
Kysymyksiä opettajille yksin ja yhdessä (esim. laitostapaamisissa, opiskelijoiden ja opettajien yhteistapaamisen aikana.):
- Opettajan oma hyvinvointi: Millaisiin hyvinvoinnin haasteisiin törmäät omassa työssäsi?
- Miten voit edistää omaa hyvinvointiasi?
- Opiskelijoiden hyvinvointi: Millaiset haastavat ajatukset ja tunteet ovat yleisiä opiskelijoillasi? Miten ne vaikuttavat heidän opiskeluunsa? Keskustele opiskelijoidesi kanssa.
Tehtävä 2.
Yleinen pohdinta yliopistoyhteisölle tai yksikölle:
- Miten yliopistonne yhteisönä tukee opiskelijoiden hyvinvointitaitojen oppimista?
- Mitä voitte tehdä hyvinvointitaitojen oppimisen kehittämiseksi?
Joustavuustaidot osaksi opetusta
Opetuksessa on hyödyllistä pyrkiä kytkemään opinnot, opetus tai opintojakso opiskelijan arvoihin ja hänelle henkilökohtaisesti tärkeisiin asioihin. On hyvä kiinnittää huomiota siihen, miksi opiskellaan, mihin kulloinen opintojakso liittyy ja mitä opiskelu palvelee.
Tehtävä 3.
Motivaatio ja sitoutuminen opiskeluun
- Opettaja kysyy opiskelijoilta opintojakson alussa, millaisia odotuksia heillä on jaksosta, miten opintojakso liittyy heidän tutkintoonsa ja siihen, mitä he pitävät tärkeänä.
- Tämän jälkeen opettaja pyytää opiskelijoita keskustelemaan aiheesta 2-3 hengen ryhmissä.
- Ryhmäkeskustelut puretaan yhteisesti.
Opiskelijalla voi olla käsitys, että vain hänellä on epämiellyttäviä ajatuksia ja tunteita, jotka liittyvät opetustilanteisiin, kuten epävarmuutta, kriittisiä ajatuksia tai epäonnistumisen pelkoa. Näiden ajatusten ja tunteiden normalisoiminen voi vähentää niiden kielteisiä vaikutuksia ja samalla opettaa opiskelijalle hyödyllistä näkökulmaa elämään.
Tehtävä 4.
Opettajan omat tunteet ja kokemukset opetuskeskustelun pohjaksi
-
Opettaja voi kuvata omia ajatuksiaan ja tuntemuksiaan luennoilla ja esiintymistilanteissa esimerkiksi seuraavasti:
"Niin kuin teilläkin, minulla saattaa tulla ennen luentoa ja luennon aikana epävarmuuden tunteita, joskus jopa ahdistuneisuutta."
”Myös epämiellyttävät tunteet ja ajatukset kuuluvat elämään.”
-
Tämän jälkeen opettaja pyytää opiskelijoita keskustelemaan omista ajatuksistaan ja tunteistaan 2-3 hengen ryhmissä:
”Millaisia epämiellyttäviä tai hankalia ajatuksia ja tunteita teillä on ollut liittyen opetustilanteisiin ja opiskeluun?”
Tehtävä 5.
Opettaja voi käyttää seuraavaa tehtävää osana opetusta, esimerkiksi ennen suullisia esityksiä tai opinnäytetyön tekemiseen tai muuhun oppimisprosessiin liittyen:
-
Opettaja voi esittää seuraavan johdannon tehtävään:
”Voi olla tärkeää huomata, että meillä jokaisella on tässä hetkessä jokin ajatus tai tunne ja toisessa hetkessä tai tilanteessa meillä voi olla jokin toinen ajatus tai tunne. Tunteet ja ajatukset ovat vaihtuvia.”
-
Tehtävä opiskelijoille:
”Millaisia ajatuksia ja tunteita sinulla on liittyen suulliseen esitykseen, jonka tulet pitämään tällä kurssilla?”
Opiskelijat voivat keskustella tehtävästä 2-3 hengen ryhmissä (suuremmissa kaikki eivät välttämättä pääse ääneen). Keskustelun pituus voi olla noin 5 minuuttia.
Tehtävä 6.
Hyvinvoinnin haasteita
Yksittäisellä luennolla voidaan auttaa opiskelijoita huomioimaan hyvinvoinnin kannalta tärkeitä asioita, ja antaa opiskelijoille keinoja edistää itsenäisesti hyvinvointitaitoja. Opettaja voi ottaa yksilötapaamisella, ryhmäopetuksessa tai luennolla esille tyypillisiä opiskelijoiden kokemia haasteita. Tällaisia haasteita voivat olla muiden muassa:
- jännittäminen, erityisesti esiintymisjännitys,
- perfektionismi ja liiallinen vaativuus omaa työtä kohtaan,
- oman työskentelyn suunnittelemisen ja motivoitumisen haasteet,
- itsekriittisyys ja vertailu muihin.
-
Vaihtoehto 1:
Opettaja pyytää opiskelijoita miettimään, millaisia haasteita he ovat kokeneet ja miten ne ovat vaikuttaneet tai vaikuttavat heidän opiskeluunsa. Kokemuksista voidaan keskustella yhteisesti tai pienryhmissä.
-
Vaihtoehto 2:
Opettaja esittelee edellä esitetyt yleiset haasteet. Tämän jälkeen hän pyytää opiskelijaa piirtämään kuvauksen siitä, mitä tekijät vaikuttavat valittuun haasteeseen. Alla on esimerkki tapauksesta, jossa on kuvattu opiskelijan vaikeutta kirjoittaa opinnäytetyötään (kuvio 1).
Valitun haasteen kuvaaminen voi edetä seuraavasti:
- Opettaja esittää esimerkkejä tyypillisistä haasteista (luettelo yllä).
- Opettaja näyttää esimerkkikuvauksen haasteeseen vaikuttavista tekijöistä (kuvio 1).
- Opettaja pyytää opiskelijaa valitsemaan oman haasteensa ja erittelemään siihen vaikuttavia tekijöitä ja seurauksia paperille.
- Kun opiskelijan oma analyysi on valmis, hän voi jakaa kokemuksensa pienryhmässä (mieluiten kahden hengen ryhmissä) toisten kanssa.
- Opettaja pyytää opiskelijaa tekemään suunnitelman haasteiden kohtaamiseksi.
Kuvio 1. Oman haasteen tarkastelu. -
Vaihtoehto 3:
Opettaja tekee oman henkilökohtaisen analyysin omista haasteistaan alla olevan mallin mukaan ja tekee suunnitelman haasteeseen vastaamisesta.
OHO!
MITÄ?
Hyvinvointitaitoja voidaan opettaa korkeakoulussa osana yleisiä opiskelutaitoja.
MIKSI?
Korkeakouluopiskelijoiden kokema stressi ja erilaiset mielialaoireet ovat hälyttävästi lisääntyneet. Hyvinvointitaitoja opettamalla opiskelijoiden jaksamista voidaan tukea.
MITEN?
Hyvinvointitaitoihin keskittyvään luentoon saadaan interaktiivisuutta pari- ja ryhmäkeskustelujen sekä pohdintatehtävien avulla.
MILLOIN?
Hyvinvointitaitoihin keskittyvä opintojakso kytkeytyy luontevasti opintojen alkuun. Hyvinvointitaidoista on kuitenkin hyvä keskustella jatkossakin opintopolun aikana sen eri vaiheissa.
Käsitteet
Psykologinen joustavuus
Psykologisen joustavuuden perusta on henkilökohtaisissa arvoissa ja itselle tärkeissä asioissa, jotka tuottavat merkityksen tuntua, ja niissä konkreettisissa keinoissa, joilla merkityksellistä elämää voi edistää arjessaan. Hyvinvointia edistetään omien valintojen ja tekojen kautta. Psykologiseen joustavuuteen kuuluu olennaisena osana myös taito käsitellä epämiellyttäviä ajatuksia ja tunteita.